Granö (Sipoo)
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Useita lähteitä, mutta niihin ei ole viitattu |
Granö on saari Sipoon edustalla Suomenlahdessa ja kuuluu Sipoon kuntaan.
Mantereesta sen erottaa noin kilometrin levyinen salmi. Lännessä Kalkkisaarenselän vastarannalla ovat Vuosaaren sataman lähimmät laiturit, pohjoisessa ovat Karhusaari ja Talosaari, etelän puolella Mölandet.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museoviraston mukaan saaren pohjoisosassa on sijainnut 1600-luvulla keskiaikainen kylä. Isoviha tyhjensi kolmen torpan käytössä olleen Granön ja asutus palasi vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Östersundomin kartano perusti saareen kaksi torppaa.
Saarelle rakennettiin tiilenpolttamo 1700-luvun loppupuolella (toisen lähteen mukaan 1850-luvulla).
Helsinki osti osan Granön saaresta, sillä saarta kaavailtiin 1970-luvulla Suomen ensimmäisen ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi. Suunnitelma ei koskaan toteutunut ja valtaosa saaresta on edelleenkin rakentamatonta. Saaren korkein kohta kohoaa noin 30 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Kaavoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Granön suunnitteluperiaatteiden mukaan Granön saari on seudullisesti mielenkiintoinen ja vetovoimainen merellinen osa kaupunkirakennetta. Granön saarelle suunnitellaan rakennettavaksi silta ja sitä kehitetään modernina kansanpuistona. Granön saarella mahdollistetaan monipuolinen veneilytoiminta. Granön saarelle osoitettava rakentaminen on luonteeltaan tiivistä kestävän ja energiatehokkaan kehityksen periaatteita toteuttavaa pientalokaupunkia, jonka alustava asukastavoite on 2 000 asukasta. Aluerakennetta suunnitellaan huomioiden saaren erityisyys, mutta maankäytön vaiheittaiseen toteuttamiseen varaudutaan.
Vaikka Granö saari sijaitsee Sipoon kunnan alueella, ei saarta ole liitetty Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava alueeseen. Sipoon lounaisosa liitettiin Helsinkiin 1.1.2009 ja Granön kaavoitus Östersundomin kaavaan, jota kehitetään rajakuntien yhteistyönä.
Kiinteistöt Granön alueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaressa sijaitsee lomakiinteistöjen lisäksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen leirintäalue. Helsingin kaupungin omistamien alueiden pinta-ala on noin 30 ha.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sipoo Granö, Östersundomin yleiskaava-alueen arkeologinen osainventointi 25-26.10.2011 Museovirasto. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 13.2.2014.
- Kaavoitus - Yleiskaavat - Saariston ja rannikon osayleiskaava Sipoon kunta. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 13.2.2014.
- Kaavoitus - Yleiskaavat - Östersundomin yhteinen yleiskaava Sipoon kunta. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 13.2.2014.
- Sipoon valtuuston kokouspöytäkirja 1.11.2010 94§ Sipoon kunta. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 13.2.2014.
- Östersundomin yhteinen yleiskaava, Granön suunnitteluperiaatteet Sipoon kunta. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 13.2.2014.
- Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivu hel.fi. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 13.2.2014.
- Hanna Galtatja Riitta Tornivaara-Ruikka: Maalle! (pdf) Rakennustaiteen seura. Viitattu 29.6.2019.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saare (pdf) (s. 98) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2018.