Graham Capill
Graham Capill (s. 1959 Kamerun) on uusiseelantilainen seksuaalirikollinen, joka toimi aiemmin poliitikkona ja presbyteerisen kirkon pappina.[1]
Tausta ja ura politiikan ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Capill syntyi Kamerunissa, jossa hänen isänsä työskenteli kristillisen lähetyskoulun opettajana. Perheen siirryttyä takaisin Uuteen-Seelantiin hän kävi koulunsa kristillisessä Middleton Grange Schoolissa. Vuonna 1980 Capill tapasi presbyteerikirkon piirissä Judy Capillin, jonka kanssa hän meni naimisiin. Pariskunnalle syntyi kymmenen yhteistä lasta: viisi tytärtä ja viisi poikaa. Nuorin lapsi syntyi maaliskuussa 2002.[2]
Capill opiskeli aluksi orkesterinjohtoa, mutta siirtyi sitten tekniikan alalle. Hän työskenteli Air New Zealandin avioniikkainsinöörinä ja oli myös lentoyhtiön lentäjäharjoittelija. Capill sai teologian kandidaatin arvon Australiassa ja työskenteli pappina Dunedinissa. Lisäksi hän työskenteli poliisin viestinnässä, opiskeli oikeustiedettä ja työskenteli vuodesta 2004 poliisia edustaneena syyttäjänä Christchurchissa.[2]
Toiminta politiikassa ja mielipiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Capill toimi Christian Heritage Party of New Zealandin puheenjohtajana. Vuoden 2002 parlamenttivaaleissa puolue sai 1,4 % äänistä eikä sen edustajia valittu parlamentin jäseniksi.[2] Capill erosi vuonna 2003 puolueen johtajan tehtävistä.[3] Häntä seurasi Ewen McQueen. Capillin vaalikampanjointi oli ollut terveysongelmien varjostamaa. Hän oli saanut sydäninfarktin vuonna 2000. Lisäksi hän kärsi leikkauskomplikaatioista ja sairastui kesken kampanjoinnin keuhkokuumeeseen.[2]
Capill oli politiikassa voimakas perhearvojen puolestapuhuja. Hän vastusti jyrkästi homoseksuaalisuutta ja piti lasten seksuaalikasvatusta hyväksikäyttöön rinnastettavana.[3] Hän kritisoi muun muassa South Parkia, jossa hänen mukaansa esitettiin homoseksuaalista kanssakäymistä, jossa Saatana oli osallisena. Hän vastusti myös taideteoksia, joihin liittyi seksuaalisia aiheita.[2] Capill kannatti sarjan Älä kerro äidille[4] ja saippuaoopperan Shortland Street kieltämistä. Hän otti kielteisesti kantaa myös Paula Boockin palkittuun kirjaan Dare, Truth or Promise, joka käsitteli lesbojen rakkautta.[3]
Rikokset ja vankeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]8-vuotias tyttö joutui Capillin seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi ja kertoi tapahtuneesta kolme vuotta myöhemmin, mikä johti poliisitutkintaan, jossa Capill oli epäiltynä.[3] Hänet asetettiin syytteeseen vuosina 2001–2002 harjoitetusta hyväksikäytöstä.[2] Capill tunnusti syyllisyytensä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.[3] Uhreina katsottiin olleen kolmen 5–11-vuotiaan tytön.[5] Capill tuomittiin vuonna 2005 yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen.[6] Hän oli ennen syytteiden saamista eronnut Christian Heritage Party of New Zealandin jäsenyydestä.[2]
Capill vapautettiin vuonna 2011 ehdonalaiseen. Hän oli suorittanut lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten tekijöille suunnatun terapiaohjelman eikä hänen uusimisriskiään enää pidetty korkeana. Capillilta kiellettiin yhteyden ottaminen alle 16-vuotiaisiin ilman ehdonalaisvalvojan lupaa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Capill, Graeme, 1959- National Library of New Zealand, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Graham Capill's fall from grace QNA 15.5.2005, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Monique Devereux, Capill admits abusing child The New Zealand Herald 1.4.2005, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Louisa Cleave, Capill hits out at gay TV series The New Zealand Herald, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Neil Reid, Sex offender Graham Capill refused parole Stuff 21.10.2010, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Graham Capill granted early parole hearing The New Zealand Herald, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Graham Capill to be released from jail Otago Daily Times 30.8.2011, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)