Goitrogeenit
Goitrogeenit ovat flavonoideja, goitriineja tai tiosyanaatteja, jotka heikentävät kilpirauhashormonien muodostumista suurina määrinä nautittuna. Osa flavonoideista muuntuu goitrogeenisiksi yhdisteiksi suolistobakteerien toimesta.[1]
Goitrogeenit saattavat vähentää kilpirauhasta stimuloivan hormonin määrää, estää kilpirauhashormonin synteesille välttämättömän jodin pääsyä kilpirauhaseen ja häiritä tyroidiperoksidaasientsyymin toimintaa. Goitrogeenien aiheuttama riski koskee etenkin kilpirauhaspotilaita.[1]
Goitrogeenejä esiintyy parsakaalissa, keräkaalissa, kukkakaalissa, lehtikaalissa, pinaattissa lantussa, persikassa, päärynässä, mansikoissa, soijassa ja soijavalmisteissa, voipavussa, maississa, maapähkinöissä ja pellavansiemenissä. Kypsentäminen vähentää goitrogeenien aktiviisuutta.[1]
Goitrogeenien kilpirauhasen toimintaa häiritsevä vaikutus keksittiin vuonna 1928, kun tutkijat huomasivat, että paljon kaalia syöneet kanit sairastuivat usein struuman.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Are Goitrogens in Foods Harmful? Healthline. 15.6.2017. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)