Gheorghe Argeșanu
| Gheorghe Argeșanu | |
|---|---|
 |
|
| Romanian 40. pääministeri | |
| Edeltäjä | Armand Călinescu |
| Seuraaja | Constantin Argetoianu |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta 1883 Caracal, Romanian kuningaskunta |
| Kuollut | 27. marraskuuta 1940 (57 vuotta) Jilava, Romania |
| Ammatti | sotilas |
| Puoliso | Manya Botez |
Gheorghe Argeșanu (28. helmikuuta 1883 Caracal, Romanian kuningaskunta – 27. marraskuuta 1940 Jilava) oli romanialainen sotilas, joka toimi maansa pääministerinä viikon ajan syyskuussa 1939.
Gheorghe Argeșanu kävi upseerikoulutuksen ratsuväen upseeriksi ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hänet ylennettiin Romanian armeijassa everstiksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen hän toimi sotilasasiamiehenä Japanissa vuosina 1921–1922. Kotimaahan palattuaan hän toimi ensin rykmentin- ja myöhemmin divisioonankomentajana. Hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi vuonna 1931 ja kenraalimajuriksi joulukuussa 1937.[1]
Kenraalimajuri kuului kuningas Kaarle II:n kannattajiin. Argeșanu siirtyi politiikkaan, kun hänet nimitettiin puolustusministeriksi patriarkka Miron Cristean hallitukseen, jossa hän toimi maaliskuusta lokakuuhun 1938. Hän nousi Romanian pääministeriksi Armand Călinescun salamurhan jälkeen syyskuussa 1939. Hänen hallituksensa ensimmäiset toimenpiteet olivat kovia Călinescun salamurhan tehneille rautakaartilaisille. Kuusi salamurhaan osallistunutta miestä teloitettiin vielä samana päivänä murhapaikalla. Lisäksi surmattiin välittömästi kolme rautakaartilaista jokaisesta maakunnasta ilman oikeudellisia tutkimuksia. Näin teloitettiin kymmeniä rautakaartilaisia.[2] Argeșanun hallitus nähtiin heti sen muodostamisvaiheessa väliaikaisena, ja sen rooli oli toimia poliittisten puhdistustoimenpiteiden tekijänä. Viikon mittaisen hallitusjaksonsa jälkeen Argeșanu siirtyi eläkkeelle.[3] [1]
Syksyllä 1940 Romania menetti merkittäviä alueita naapurimaille, joka johti kuningas Kaarle II:n vallastaluopumiseen ja kenraali Ion Antonescun valtaannousuun yhdessä Rautakaartin kanssa muodostaen Kansallisen legioonalaishallituksen. Kuninkaan maanpakoon lähdön lisäksi joukko hänen kannattajiaan myös erotettiin tehtävistään ja vangittiin. Näihin kuului myös kenraali Gheorghe Argeșanu, joka joutui Jilavan vankilaan. Rautakaartilaiset surmasivat ns. Jilavan verilöylyssä 27. marraskuuta 1940 64 vangittua poliittista vankia, joiden joukossa oli kenraali Argeșanu.[4] [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Personalităţi Romanaţene: Gheorghe Argeşanu memoriaoltului.ro. Arkistoitu 23.6.2016. Viitattu 16.10.2020. (romaniaksi)
- ↑ Ankaria toimenpiteitä Calinescun murhan johdosta - Vangitsemisia ja teloituksia eri puolilla maata. Helsingin Sanomat, 23.9.1939, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.10.2020.
- ↑ Surujuhla Bukarestissä - Argesanun hallitus vain väliaikainen. Helsingin Sanomat, 25.9.1939, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.10.2020.
- ↑ Joukkoteloitus Romaniassa - Legioonalaisryhmä ampunut 64 huomattavaa poliittista vankia. Helsingin Sanomat, 28.10.1940, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.10.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gheorghe Argeșanu Wikimedia Commonsissa
