Armand Călinescu
| Armand Călinescu | |
|---|---|
 Armand Călinescu vuonna 1939. |
|
| Romanian pääministeri | |
| Edeltäjä | Miron Cristea |
| Seuraaja | Gheorghe Argeșanu |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1893 Pitesti, Romanian kuningaskunta |
| Kuollut | 21. syyskuuta 1939 (46 vuotta) Bukarest, Romanian kuningaskunta |
| Ammatti | liikemies |
| Tiedot | |
| Puolue | Romanian kansallinen talonpoikaispuolue |
| Uskonto | ortodoksi |
Armand Călinescu (4. kesäkuuta 1893 Piteşti – 21. syyskuuta 1939 Bukarest) oli romanialainen oikeistopoliitikko, joka toimi Romanian pääministerinä maaliskuusta syyskuuhun 1939. Hänet salamurhattiin.[1]
Călinescun isä oli upseeri ja maanomistaja.[1] Călinescu opiskeli lakia ja filosofiaa Bukarestin yliopistossa ja taloustiedettä Pariisissa.[2] Ammatiltaan hän oli asianajaja.[1] Călinescun poliittinen ura alkoi hänen liittyessään Ion Mihalachen talonpoikaispuolueeseen, jonka toimintaa hän johti Argeșissa. Puolue liittyi Transilvanian kansallispuolueeseen vuonna 1926 ja muodosti sen kanssa Iuliu Maniun johtaman kansallisen talonpoikaispuolueen (Partidul Național Țărănesc, PNŢ).[2] Puolueen ollessa hallituksessa vuosina 1928–1930 Călinescu toimi virkamiehenä maatalous- ja sisäministeriöissä.[1] Kuningas Kaarle II:n noustessa valtaan kesäkuussa 1930 PNŢ jakautui kahteen ryhmittymään, joista toisen muodostivat Kaarlea vastustaneet Maniu, Mihalache ja Alexandru Vaida-Voevod ja toisen Kaarlea tukeneet Grigore Gafencu ja Nicolae Titulescu. Călinescu liittyi jälkimmäiseen ryhmään jatkaen PNŢ:n riveissä vuoteen 1937 saakka.[2]
Joulukuussa 1937 Călinescu ryhtyi sisäministeriksi Octavian Gogan johtamaan kansalliskristillisen puolueen hallitukseen. Călinescu jatkoi sisäministerinä myös patriarkka Miron Cristean hallituksessa. Kaarle II hallitsi Romaniaa käytännössä diktatorisesti helmikuusta 1938 alkaen. Călinescusta tuli pian hallinnollisten kykyjensä vuoksi kuninkaan diktatuuria tukeneen hallituksen vahva mies. Pääministeri Cristean terveyden heiketessä Călinescu nimitettiin ensin varapääministeriksi, ja Cristean kuoltua hänestä tuli maaliskuussa 1939 uusi pääministeri.[1]
Călinescu yritti pysäyttää suurta kannatusta nauttineen fasistisen Rautakaartin etenemisen sekä puuttumalla ankarilla voimakeinoilla puolueen toimintaan että yrittämällä houkutella sen kannattajia puhumalla Romanian ”kansallisesta uudestisyntymisestä” hänen hallituksensa johdolla.[1] Hän pyrki myös suuntamaan Romanian ulkopolitiikan länsivaltoihin eli Britanniaan ja Ranskaan natsi-Saksan sijasta.[3] Saksan hyökättyä Puolaan Romania noudatti Călinescun johdolla puolueettomuutta, vaikka kulisseissa hän oli Puolan puolella. Sveitsin Romanian-lähettiläs René de Weckin muistelmien mukaan Călinescu yritti taivutella kuningas Kaarlea julistamaan sodan Saksalle ja Neuvostoliitolle.[2] Călinescu ei ehtinyt toteuttaa suunnitelmistaan paljoakaan, sillä Rautakaartia kannattaneet terroristit salamurhasivat hänet syyskuussa 1939.[1] Hän joutui väijytykseen Bukarestissa ollessaan palaamassa virka-autollaan Cotrocenin palatsista. Tulituksessa kuolivat myös Călinescun henkivartija ja autonkuljettaja.[4] Kuusi salamurhaan osallistunutta miestä teloitettiin vielä samana päivänä murhapaikalla.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Discursuri parlamentare 1926–1933 (1938)
- Insemnări politice 1926–1939 (1990)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Armand Călinescu (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 6.9.2015.
- ↑ a b c d e Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 132. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0 (englanniksi)
- ↑ a b 1939: Six assassins of Armand Calinescu (englanniksi) Executedtoday.com 21.9.2013. Viitattu 6.9.2015.
- ↑ Michael Newton: Famous Assassinations in World History: An Encyclopedia, s. 69. ABC-CLIO 2014. Google Books
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Armand Călinescu Wikimedia Commonsissa
