Georgi Aleksandrovitš
Georgi Aleksandrovitš Romanov (ven. Великий Князь Георгий Александрович Романов; 6. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1871 Tsarskoje Selo, Venäjä – 10. heinäkuuta (J: 28. kesäkuuta) 1899 Abastumani, Georgia, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarin Aleksanteri III:n kolmas poika.[1]
Georgin veljet olivat Nikolai II (s. 1868), alle yksivuotiaana kuollut Aleksanteri Aleksandrovitš Romanov (s. 1869) ja Mikael Aleksandrovitš (s. 1878). Georgin syntyessä hänen isoisänsä oli Venäjän keisari Aleksanteri II – Georgi oli kruununperimysjärjestyksessä kolmantena isänsä ja veljensä Nikolain jälkeen.lähde?
Vauvaikäisenä Georgi oli terveempi kuin veljensä Nikolai, mutta 6–7-vuotiaana Georgi sairasteli usein, ja häntä vaivasi myös astma. Vuonna 1891 Georgi oli veljensä Nikolain mukana Aasian kiertomatkalla, mutta joutui sairauden takia palamaan Venäjälle.lähde?
Marraskuussa 1894, Aleksanteri III:n kuoltua, Nikolaista tuli uusi keisari. Georgi oli kruununperillinen, koska Nikolai ei ollut vielä naimisissa.[1]
Georgin terveydentila heikkeni. Hän sairasti 1890-luvun alussa tuberkuloosia ja matkusti Bordžomin kylpylään. Terveydentilansa takia Georgi ei voinut matkustaa Pietariin veljensä Nikolain lasten Olgan ja Tatjanan ristiäisiin. Kun Nikolain kolmas lapsi Maria syntyi kesällä 1899, Georgi kirjoitti viimeisen kerran veljelleen kertoen olevansa hyvin surullinen, ettei ollut koskaan tavannut veljentyttäriään.lähde?
Georgi kuoli 9. elokuuta 1899 Abastumanissa. Georgin kuolema oli Nikolaille suuri järkytys, koska veljekset olivat olleet aina läheisiä ja olivat lapsena olleet leikkitovereita. Georgi osasi kertoa vitsejä, joista parhaimmat Nikolai oli kirjoittanut muistiin. Nikolai säilytti vitsit laatikossa Jekaterinburgin teloitukseen asti. Monta vuotta Georgin kuoleman jälkeen Nikolailla oli tapana lukea Georgin vitsejä aina kun häntä suretti. Georgin kuoleman jälkeen veli Mikael Aleksandrovitšista tuli kruununperillinen, kunnes Nikolaille syntyi 1904 poika Aleksei.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kaikkein korkein manifesti 28.6.1899. Louhi, 16.07.1899, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.7.2015.
|