Gellértinvuori
Gellértinvuori (unk. Gellért-hegy) on kukkula Budapestissa, Tonavan länsirannalla. Se kohoaa jyrkästi 140 metriä Tonavan yläpuolelle, ja Budapestin sijaintia pidetään kauniina suureksi osaksi sen ansiosta.[1]
Gellértinvuori on dolomiittikallio, jonka maanalainen osa ulottuu 1 000 metrin syvyyteen. Itärinne on jyrkkä, läntinen rinne on huomattavasti loivempi. Pohjoisrinteellä sijaitseva Tabánin alue mukaan lukien vuoren pinta-ala on lähes 60 hehtaaria. Vuorella kasvaa lähes 7 000 puuta, joukossa turkkilaisten istuttamia viikunapuita, ja siellä on aikoinaan jopa viljelty viiniä.[1] Gellértinvuori on tärkeä hydrogeologian kannalta, ja vuoren sisään on rakennettu suuri juomavesivarasto[2]. Vuoren juurella on terveyskylpylästään tunnettu hotelli Gellért.
Unkarin kansallispäivänä 20. elokuuta Gellértinvuorella järjestetään suuri ilotulitus[1].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gellértinvuori on nimetty Unkarin suojeluspyhimyksen Pyhän Gellértin mukaan. Legendan mukaan hänet työnnettiin piikkitynnyriin ja vieritettiin jyrkältä vuorenrinteeltä alas Tonavaan.[1] Gellért oli italialaissyntyinen piispa, jolla oli tärkeä rooli Unkarin kääntymisessä kristinuskoon. Hän sai surmansa pakanallisessa kapinaliikkeessä vuonna 1046. Kapinalliset tappoivat monia piispoja ja pappeja, kunnes Andreas I kukisti heidät.[3] Nykyään Pyhän Gellértin muistomerkki hallitsee Elisabetin sillan puoleista vuorenrinnettä.
Vuoren laella on sijainnut jo kolmannella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. kelttiläisten eraviskien pääasuinpaikka ja linnoitus Ak-inko (suom. runsaat vedet)[4]. Asutus hävisi ensimmäisen vuosisadan alkupuolella eaa., kun roomalaiset valloittivat alueen ja perustivat Pannonian provinssin. Paikan uskonnollinen merkitys säilyi kuitenkin kauan myös Rooman vallan aikana.[5] Kansantarinoissa vuorella on ollut synkkä maine. Niiden mukaan Gellértinvuorelle tapasivat kokoontua koko maan noidat, jotka paholainen kutsui kokoon korpin tai mustan variksen muodossa.[1][6]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Budan sitadelli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoren huipulla on Citadella, kaupunkilinnoitus, jonka Habsburgit rakensivat vuoden 1848 kapinan jälkeen. Linnoituksesta on hyvä ampuma-ala Tonavalle, alas Pestiin ja myös Budan vuorille, mutta sen tarkoitus oli ennen kaikkea symbolinen: se osoitti niskuroivalle kansalle ketkä olivat vallassa. Unkarilaiset kutsuivat Citadellaa Unkarin bastiljiksi, ja sitä inhottiin yleisesti. Se päätyi lopulta kaupungin omistukseen vuonna 1879, mutta sitä ei jostain syystä kuitenkaan purettu kokonaan.[6][huom 1] Linnoitus on toiminut vankilana, kodittomien asuinpaikkana, ilmatorjuntapatterina ja vuodesta 1961 turistinähtävyytenä. Se on yksi Budapestin parhaista näköalapaikoista.[1]
Vapaudenpatsas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vapaudenpatsas (Budapest)
Citadellan edessä on Vapaudenpatsas (Szabadság-szobor). Tämän valtavan, 14-metrisen naishahmon on suunnitellut Zsigmond Kisfaludi Strobl. Patsas on pystytetty vuonna 1947 neuvostoliittolaisten aloitteesta, jalustan alkuperäisten tekstien mukaan "Unkarin kiitollisen kansan" kunnianosoitukseksi Budapestin vapautuksessa kaatuneille neuvostosotilaille. Myöhemmin siitä on tullut Budapestin kaupungin näkyvä symboli, ja sen neuvostoaikaan viittaava symboliikka on poistettu. Uuden jalustatekstin mukaan patsas on kunnianosoitus kaikille, jotka ovat uhranneet henkensä Unkarin puolesta.[1][6][7]
Luolakirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoren etelärinteellä, Gellértin kylpylän sisäänkäyntiä vastapäätä, on laaja ja syvä luonnon muodostama luola, jossa asui varhaiskeskiajalla Iván-niminen erakko. Hän paransi sairaita terveysvedellä, joka kumpusi lähteestä luolan suuaukon lähellä. Vuonna 1926 luola muutettiin kirkoksi Lourdesin esikuvan mukaan, ja sitä piti yllä pauliittien sääntökunta. Kommunistit lakkauttivat sääntökunnan 1950-luvulla ja muurasivat luolan umpeen. Nykyään se on muutettu jälleen kirkoksi.[6][8]
Luolan lähellä, Tonavaan viettävässä rinteessä on pauliittien luostari, pseudohistoriallinen rakennus, joka on vanhasta ulkonäöstään huolimatta rakennettu vasta 1932. Toisen maailmansodan jälkeen se toimi 40 vuotta balettikoulun opiskelija-asuntolana.[1]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kontler, László: Millennium in Central Europe. A History of Hungary. Budapest: Atlantisz, 1999. ISBN 963-9165-37-9 (englanniksi)
- Török, András: Budapest. A Critical Guide. (5. painos) Budapest: Corvina, 2001. ISBN 963-13-4989-6 (englanniksi)
- Barber, Annabel & Roper-Evans, Emma: Budapest. A City Guide. (3. painos) Somerset Limited, 2004. ISBN 963-212-986-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Török 2001, s. 111, 112.
- ↑ Gellert Hill and Its Surroundings Budapest Tourist Guide. Arkistoitu 24.3.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Kontler 1999, s. 59, 60.
- ↑ Kontler 1999, s. 25.
- ↑ The Late Iron Age ( The Celts), (3-1 Century BC) 2003. Budapestin Historian Museo. Arkistoitu 31.3.2009. Viitattu 6.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Barber 2004, s. 208–210.
- ↑ Tizenhat mázsás pálmaág a város felett - Magyar Nemzet web.archive.org. 16.7.2018. Arkistoitu 16.7.2018. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ Budapest-opas, s. 47. Budapestin matkailutoimisto, 2008. Teoksen arkistoitu verkkoversio (PDF) (viitattu 15.2.2009).
Huomiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Törökin mukaan omistajanvaihdos tapahtui vuonna 1892.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gellértinvuori Wikimedia Commonsissa
