Gatsi ja Gaim
Gatsi (georg. გაცი) ja Gaim (georg. გაიმ, tai Ga, გა) olivat keskiaikaisten georgialaisten kronikoiden mukaan jumalia Kartlin (antiikin lähteiden Iberian) muinaisten georgialaisten esikristillisessä pantheonissa. Georgialainen hagiografinen teos "Ninon elämä" kertoo, että kun Pyhä Nino, 300-luvun georgialaisten kastaja kristinuskoon, saapui Mtskhetan kaupunkiin hän näki, että Armazin pääjumalakuvan oikealla puolella "seisoi toinen, kullasta tehty kuva, jolla oli miehen kasvot. Sen nimi oli Gatsi, ja sen vasemmalla puolella oli hopeainen, ihmiskasvoinen jumalakuva, jonka nimi oli Gaim".[1] Toisessa keskiaikaisen kronikan kohdassa kerrotaan, että Gatsin ja Ga(imi)n uskottiin hallinneen "kaikkia mysteereitä".[2]
Keskiaikaisia georgialaisia kronikoita lukuun ottamatta arkeologisia todisteita tai aikalaiskertomuksia jumalista ei kuitenkaan ole. Molemmat jumalat, jotka puolimyyttisen hallitsijan Azon kerrotaan tuoneen alkuperäisestä kotimaastaan Arian-Kartlista, saattoivat olla versio anatolialaisista jumalista Attis ja Kybele.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lang, David Marshall (1956), Lives and Legends of the Georgian Saints, selected and translated from the original texts, s. 24. London: Allen & Unwin.
- ↑ Melikišvili, Giorgi et al. (1970), საქართველოს ისტორიის ნარკვევები (Tutkimuksia Georgian historiassa), Vol. 1. Tbilisi: Sabtšota Sakartvelo.
- ↑ Mikheil Tsereteli, sit. teoksessa Toumanoff, Cyril (1967). Studies in Christian Caucasian History, s. 90, n. 124. Georgetown University Press.