G. F. Stockmann
| Heinrich Georg Franz Stockmann | |
|---|---|
 Muotokuva G. F. Stockmannista vuodelta 1894. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Franz[1] |
| Syntynyt | 14. tammikuuta 1825 Ritzerau, Preussi |
| Kuollut | 6. tammikuuta 1906 (80 vuotta) Bad Kreuznach, Saksa |
| Arvonimi | kauppaneuvos |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Stockmann |
| Asema | Pääjohtaja[2] |
| Tutkinnot | Kauppias[1] |
| Puoliso | Betty Dorothea Johanna Stockmann (o.s. Block)[1] |
| Vanhemmat |
Joachim Franz Hermann Stockmann Dorothea Louise Eleonore Stockmann (o.s. Müller)[1] |
| Lapset |
Dorothea Christine Sophie Seidenschnur (Stockmann) Anna Eleonora Stockmann Antonie Auguste Angelika Stockmann Karl Eugen Kristian Stockmann Wilhelm Heinrich Hermann Stockmann Frans Georg Otto Maurits Stockmann + kolme pienenä kuollutta lasta[1] |
| Lempinimet | Franz[1] |
Heinrich Georg Franz Stockmann (14. tammikuuta 1825 Ritzerau, Preussi – 6. tammikuuta 1906 Bad Kreuznach, Saksan keisarikunta)[3] oli Helsingissä toiminut saksalaissyntyinen liikemies ja kauppias, jonka perustamasta liikkeestä kasvoi Stockmannin pörssiyhtiö.
G. F. Stockmann syntyi vuonna 1825 Ritzeraussa lähellä Lyypekkiä, jossa hänen isänsä Joachim Franz Hermann Stockmann toimi metsänhoitajana. Stockmann työskenteli vuosina 1840–1845 siirtomaatavaraliikkeessä sekä vuosina 1845–1851 väri- ja kemikaalikaupassa Lyypekissä ja sen jälkeen vuoteen 1852 Hampurissa. Hän suunnitteli sen jälkeen Amerikkaan muuttamista mutta saikin paremman työpaikan Suomesta. Stockmann saapui Suomeen vuonna 1852 Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja kassanhoitajaksi.[3]
Nuutajärven lasitehtaan perustaessa tehtaita ja myymälöitä Etelä-Suomeen Stockmannista tuli uuden Helsingin liikkeen hoitaja.[3] Tehtaan puoti avattiin Kauppatorin laidalle Lampan taloon vuonna 1859, ja Stockmann toimi sen esimiehenä. Myymälä toimi alusta asti Stockmannin nimellä ja hän osti sen kokonaan omakseen 1. helmikuuta 1862, jota on myöhemmin pidetty Stockmann-yrityksen perustamispäivänä.[4] Hän laajensi pian tavaravalikoimaa lasi- ja puuvillatuotteista astioihin, työkaluihin ja edelleen kaikenlaiseen kulutustavaraan. Myyntituotteita alettiin hankkia ulkomailta ja toiminta laajeni vähittäismyynnistä myös tukkukauppaan. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta Stockmannin liike oli 1870-luvun alkupuolella jo Helsingin suurimpia kaupan alan yrityksiä. Keskeisimmäksi toimialaksi tuli rautakauppa, sillä se kannatti nopeasti kasvavassa pääkaupungissa, jossa rakennettiin paljon.[3]
Stockmann oli saanut Suomen kansalaisuuden jo vuonna 1860 ja porvarinoikeudet vuonna 1861, ja hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi vuonna 1880.[3] Samana vuonna hänen liikkeensä siirtyi uusiin isompiin tiloihin Kiseleffin taloon Senaatintorin laidalle ja siitä tuli ”mannermainen tavaratalo”.[4] Uutta olivat muun muassa suuret näyteikkunat ja erilliselle kassoille tapahtuva ostosten maksu. 1890-luvulla perustettiin erillinen urheiluosasto sekä oma liike Arabian posliinitehtaan tuotteille ja haarakonttori Kallion kaupunginosaan. Pääliikettä laajennettiin vielä useasti. Vuonna 1902 Stockmann muutti liikkeensä osakeyhtiöksi, jonka toimitusjohtajaksi tuli hän vanhin poikansa Karl Stockmann.[3] Kolmantena osakkaana heidän ohellaan oli toinen poika Frans Stockmann.[4] Kolmas Stockmannin pojista, lääketieteen ja kirurgian tohtori Wilhelm Stockmann, oli Stockmannin johtokunnan jäsenenä vuodesta 1902.[5]
Stockmann kuului Helsingin Säästöpankin isännistöön ja vuosina 1883–1897 Suomen Yhdyspankin pankkivaliokuntaan.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Damstén Birger: Kauppahuone Stockmann : viidenkahdeksatta vuoden vaiheet 1862–1937. Tilgmannin kirja- ja kivipaino Helsinki, 1937.
- ↑ Kuisma Markku, Finnilä Anna, Keskisaari Teemu, Sarantola-Weiss Minna: Hulluja päiviä, huikeita vuosia. SILTA, 2012. ISBN 978-952-234-086-3
- ↑ a b c d e f g Mauranen, Tapani: Kauppaneuvos Georg Franz Stockmann (1825–1906). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 21.5.2012.
- ↑ Tohtori Wilhelm Stockmann, Suomen Punainen Risti, 01.02.1932, nro 2, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
