Friðrik Ólafsson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friðrik Ólafsson Bobby Fischerin kunniaksi järjestetyssä muistoturnauksessa vuonna 2008.

Friðrik Ólafsson (s. 26. tammikuuta 1935 Reykjavík) on islantilainen lakimies ja shakinpelaaja. Hän toimi Maailman shakkiliiton FIDE:n presidenttinä 1978–1982.

Friðrik voitti Islannin-mestaruuden shakissa 1952 ja vuotta myöhemmin Pohjoismaiden-mestaruuden ja vakiinnutti asemansa sukupolvensa vahvimpana islantilaispelaajana.

Hän jakoi voiton Viktor Kortšnoin kanssa Hastingsin turnauksessa 1955–1956 ja saavutti 5.–6.-sijan Portorozin alueidenvälisessä turnauksessa 1958. Siitä hän sai suurmestarin arvon ja paikan vuoden 1959 ehdokasturnaukseen. Friðrik osallistui myös 1962 Tukholman AV-turnaukseen, muttei sijoittunut tarpeeksi hyvin päästäkseen seuraavaan ehdokasturnaukseen.

Vuonna 1976 Friðrik jakoi voiton Ljubomir Ljubojevićin kanssa Wijk aan Zeen turnauksessa jättäen taakseen muun muassa Mihail Talin.

FIDE:n presidenttinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1978 Friðrik valittiin hollantilaisen Max Euwen seuraajaksi FIDE:n johdossa. Friðrik toimi presidenttinä yhden kauden, minkä jälkeen hänen seuraajakseen tuli filippiiniläinen Florencio Campomanes vuonna 1982.

Ennen siirtymistään shakkiammattilaiseksi 1974 Friðrik työskenteli lakimiehenä Islannin oikeusministeriössä. Myöhemmin hän toimi Islannin parlamentin sihteerinä. Hänellä on vaimonsa kanssa kaksi tytärtä.