Fredrik Adrian Gadd
Fredrik Adrian Gadd (15. syyskuuta 1794 Tampere – 24. joulukuuta 1871 Helsinki) oli suomalainen kauppias ja rakennusurakoitsija, joka sai kauppaneuvoksen arvon.[1]
Gadd aloitti uransa Jegor Uschakoffin kauppa-apulaisena ja oppi venäjän kielen. Hän sai porvarioikeudet vuonna 1822 ja kävi kauppaa paikallisen venäläisen sotaväen kanssa ja toimi Tuusulan sotilassairaalan hankkijana. Seuraavaksi hän alkoi harjoittaa puutavarakauppaa Belgiaan ja Alankomaihin, joista hän toi suolaa ja viljaa. Gadd myös kauppasi rautatavaroita ja Kellokosken tehtaan tuotteita Pietariin, ja harjoitti hotellitoimintaa talossaan Aleksanterinkadulla. Rakennusurakoitsijana Gadd urakoi 1830- ja 1840-luvuilla muun muassa yliopiston päärakennuksen, kasvitieteellisen puutarhan, yliopiston uuden klinikan ja Nikolainkirkon sivutornit ja terassipaviljongin.[1]
Gadd kohosi nopeasti Helsingin merkittävimpien porvarien joukkoon, sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1833 ja valittiin kaupunginvanhimmaksi kaksi kertaa. Gadd teki kuitenkin henkilökohtaisen vararikon vuonna 1867 Anjalankoskella sijainneen Heikkilän sahan epäonnistuneiden investointien jälkeen.[1]
Fredrik Adrian Gaddilla ja Sofia Juliana Weurlanderilla oli kuusi poikaa, joista vara-amiraali ja salaneuvos Georg Ludvig Gadd, valtiopäivämies Julius Fredrik Gadd ja kenraaliluutnantti ja senaattori Otto Viktorinus Gadd etenivät merkittäviin yhteiskunnallisiin asemiin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Fredrik Adrian Gadd Biografiasampo. Viitattu 26.3.2022.
