Jegor Uschakoff
Jegor Uschakoff (1767 Hamina – 30. joulukuuta 1836 Helsinki)[1] oli Suomessa asunut venäläinen kauppias.
Jegor Uschakoff ja hänen veljensä olivat Venäjän korkeimpaan aatelistoon kuuluneen Seremetjeffin suvun maaorjia. He kulkeutuivat Suomeen venäläisten valloitusarmeijan mukana 1808 ja elättivät itsensä kauppiaina. Uschakoffit vaurastuivat Suomessa ja anoivat keisarilta vapauttamista maaorjuudesta. Keisari hyväksyi anomuksen ja julisti 1812 Uschakoffit vapautetuiksi lunastusmaksua vastaan
Uschakoff menestyi liikemiehenä. Hän perusti Espoon Otaniemeen kaakeli- ja tiilitehtaan sekä toimi rakennusurakoitsijana. Hän sai hoidettavakseen muun muassa Pyhän Kolminaisuuden kirkon rakentamisen 1820-luvulla ja hän toimi pitkään kirkon isännöitsijänä. Kaupungin rikkaimpiin porvareihin lukeutunut Jegor Uschakoff nimitettiin kauppaneuvokseksi 1822[2] ja Helsingin kaupunginvanhimpien joukkoon 1829. Uschakoff kuului tehtailijoiden Sinebrychoff ja Kiseleff kanssa Helsingin merkittävimpiin venäläisperheisiin.
Uschakoff rakennutti Esplanadin ja Unioninkadun kulmaan niin sanotun Uschakoffin talon vuosina 1815–1816 ja 1826–1827. Pehr Granstedin suunnittelemaan taloon tuli makasiineja ja kauppapuoteja alakertaan ja asuntoja yläkertaan. Pihalla oli ulkorakennus, jossa oli renkitupa, sauna, talli ja navetta. Jegor Uschakoffin rakennuttama talo tunnetaan nykyään paremmin Jugendsalin talona.
Uschakoff oli 1820-luvun lopussa Helsingin kauppiaskunnan rikkain mies. Hänet valittiin samana vuonna yhdessä Feodor Kiseleffin kanssa ensimmäisinä venäläisinä Helsingin kaupunginvanhimpien joukkoon.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maare Valtonen: Kauppaneuvos Jegor Uschakoff (1767–1836). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Autonomian ajan neuvokset – Biografiakeskus