Fred Jaakkola
Konstantin Fredrik "Fred" Jaakkola (5. elokuuta 1886 Sääksmäki)[1][2] oli amerikansuomalainen ammattiyhdistysaktiivi, joka 1910-luvulla tunnettiin yhtenä syndikalistisen IWW-ammattiliiton suomalaisista johtohahmoista.
Aktivismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkeakosken Lotilassa Jaakkolan torppaan syntynyt Jaakkola muutti vuonna 1905[1] Yhdysvaltoihin. Hän oli jo heinäkuussa 1906 mukana Michiganin Rocklandissa järjestetyssä kaivoslakossa, jonka aikana puhjenneiden väkivaltaisuuksien yhteydessä suomalainen kaivosmies Ludvig Ojala kuoli paikallisen sheriffin ampumasta luodista. Yli sadasta pidätetystä suomalaisesta oikeuteen joutui Jaakkolan lisäksi kymmenen, mutta heidät vapautettiin lopulta kaikista syytteistä.[3] Tämän jälkeen Jaakkola vaikutti ilmeisesti Montanan osavaltion Buttessa[4] ja opiskeli myöhemmin IWW:n ylläpitämässä Työväen Opistossa Minnesotan Duluthissa.[5] Vuosina 1916–1917 Jaakkola kuului IWW:n suomenkielisen Teollisuustyöläinen-lehden (myöh. Industrialisti) toimituskuntaan yhdessä muun muassa Leo Laukin, John Wiidan, Taavi Heinon ja William Riston kanssa.[6]
Vuoden 1917 pidätys ja vankilatuomio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 1917 viranomaiset pidättivät lukuisia IWW:n jäseniä hieman aikaisemmin voimaan astuneen Espionage Act -lain nojalla. Joukossa oli myös suuri määrä amerikansuomalaisia, Detroitissa tuolloin asuneen Jaakkolan lisäksi muun muassa laulajana myöhemmin tunnettu räätäli Hiski Salomaa sekä Työväen Opistoa johtanut Leo Laukki. Heista osa, kuten Salomaa, oli jättänyt ilmoittautumatta asevelvollisrekisteriin, kun Yhdysvallat keväällä 1917 liittyi ensimmäiseen maailmansotaan,[7] mutta pääasiallisena syynä pidätyksille oli poliittinen aktivismi. Eniten vangittuja oli Chicagossa, jossa pidätettiin yhteensä 166 henkilöä. Rivijäsenet joutuivat yleensä vankilaan vain muutamaksi kuukaudeksi, mutta IWW:n johtohahmoina pidetyt amerikansuomalaiset Fred Jaakkola, Leo Laukki, Charles Jacobson, William Tanner ja Frank Westerlund saivat pitkät vankeustuomiot.[8] Tanner ja Westerlund tuomittiin viiden,[9] Jaakkola kymmenen[10] ja Laukki 20 vuoden vankeuteen.[6]
Vangitut IWW:n jäsenet suorittivat tuomioitaan Leavenworthin vankilassa Kansasissa, kunnes keväällä 1921 heidät vapautettiin väliaikaisesti takuita vastaan.[10] Rahat oli kerännyt Industrialistin perustama rahasto.[8] Vapautettuja oli yhteensä 46, joista yhdeksän jätti toukokuussa palaamatta vankilaan. Heidän joukossaan olivat myös Fred Jaakkola ja Leo Laukki sekä muun muassa IWW:n perustajiin kuulunut Bill Haywood.[11] Jaakkolan lopullisesta kohtalosta ei ole varmaa tietoa, mutta hän pakeni Laukin ja Haywoodin tavoin Neuvosto-Venäjälle.[8] Jaakkola käytti siellä sukunimenä äitinsä tyttönimeä Klemola. Hän toimi Neuvosto-Karjalassa puoluekoulun opettajana ja johtajana. Hänet erotettin puolueesta ja virastaan 1935 Karjalan puhdistuksissa.[12] [13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fred Jaakkola Mocavo. Viitattu 5.9.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ [Sääksmäki syntyneet 1886-1898 (MKO473-482) Sivu 352 1886 elokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14527&pnum=12 / Viitattu 13.08.2024 Sääksmäki syntyneet 1886-1898 (MKO473-482) Sivu 352 1886 elokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14527&pnum=12 / Viitattu 13.08.2024] sukuhistoria.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ Holmio, Armas K. E.: History of the Finns in Michigan, s. 117–119. Wayne State University Press, 2001. ISBN 978-081-43297-4-0. Teoksen verkkoversio Google Booksissa
- ↑ Ollila, Douglas: Edith A. Koiviston haastattelu (s. 6) 3.8.1973. Finlandia University. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 5.9.2015.
- ↑ Haworth, Robert E.: Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education, s. 57. PM Press, 2012. ISBN 978-1604864847. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kostiainen, Auvo: A Dissenting Voice of Finnish Radicals in America: The Formative Years of Sosialisti-Industrialisti in the 1910s Turun yliopisto. Viitattu 5.9.2015.
- ↑ Kalemaa, Kalevi: Sankareita vai pelkureita: Suomalaisen aseistakieltäytymisen historia, s. 69. Tammi, 2014. ISBN 978-951-31794-8-9.
- ↑ a b c The History of the Finns in Minnesota The History Museum. Viitattu 5.9.2015.
- ↑ I.W.W. PRISONERS NOW IN LEAVENWORTH PRISON 1.4.1922. Industrial Workers of the World. Viitattu 5.9.2015.
- ↑ a b Kohn, Stephen M.: American Political Prisoners: Prosecutions under the Espionage and Sedition Acts, s. 108, 111. Praeger, 1994. ISBN 978-027-59441-5-5. Teoksen verkkoversio Google Booksissa
- ↑ "High Spots" of the 13th IWW Convention (Part 1) Industrial Workers of the World. Viitattu 5.9.2015.
- ↑ SKP Henkilöarkisto. Kansallisarkisto. Etsivä Keskuspoliisi. Henkilökortisto. Kansallisarkisto.
- ↑ [Punainen Karjala, 28.10.1935, nro 248, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2078485?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu:28.08.2024 Punainen Karjala] digi.kansalliskirjasto.fi.