Espionage Act

Espionage Act of 1917
Oikea nimi	An Act to punish acts of interference with the foreign relations, and the foreign commerce of the United States, to punish espionage, and better to enforce the criminal laws of the United States, and for other purposes.
Vaikutusalue	Yhdysvallat
Hyväksytty	14. toukokuuta 1917
Voimassa	15. kesäkuuta 1917
Infobox OK

Espionage Act of 1917 on Yhdysvaltojen liittovaltion laki, joka astui voimaan 15. kesäkuuta 1917, hieman sen jälkeen kun Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan. Se kielsi kaikenlaisen sotilasoperaatioihin sekaantumisen ja vaikuttamisen ja Yhdysvaltojen vihollisten tukemisen sodan aikana, sotavoimien käskyvallan ja sotilaskäskyjen vastustamisen sekä värväykseen puuttumisen.

Yhdysvaltain sosialistipuolueen Eugene V. Debs tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen hänen vastustettuaan Yhdysvaltain liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan.

Lakia vastaan sananvapauden puolesta kamppaillut sosialistipuolueen sihteeri Charles Schenck nosti kanteen Yhdysvaltoja vastaan, koska hänen mielestään Espionage Act rikkoi perustuslain 1. lisäystä. Vuonna 1919 Yhdysvaltojen korkein oikeus kuitenkin päätti oikeudenkäynnissä Schenck vastaan Yhdysvallat yksimielisesti, ettei Espionage Act loukannut niiden sananvapautta, joita oli rangaistu säädetyn lain mukaan.

Niin sanotut Pentagonin paperit vuotanutta Daniel Ellsbergia syytettiin tämän lain nojalla.

Arvostelua herätti se, että presidentti Barack Obaman hallinto ja oikeusministeri Eric Holder sovelsivat lakia ennennäkemättömän useasti jahdatessaan tietovuotajia.

Yhdysvaltain entistä presidenttiä Donald Trumpia syytetään 31 kertaan Espionage Act -lain rikkomisesta liittyen salaisiin asiakirjoihin, joita löydettiin hänen kotoaan. FBI ratsasi Trumpin asunnon Mar-a-Lagossa Palm Peachilla Floridassa 8. elokuuta 2022.

Aiheesta muualla

• Excerpt from the original (1917) US Espionage Act
• The United States v. Rose Pastor Stokes (1918)^{[vanhentunut linkki]}
• Schenck v. United States, 249 US 47 - Supreme Court 1919