Frechen
| Frechen | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Frechen |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Rhein-Erft-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 45,1 km² |
| Korkeus | 75 m |
| Väkiluku (2019) | 52 412[1] |
| – Väestötiheys | 1 162 as./km² |
| Postinumero | 50226 |
| Suuntanumero(t) | 02234 |
Frechen on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Aivan Kölnin tuntumassa sijaitsevan Frechenin kaupungistuminen alkoi hiilenlouhinnasta 1800-luvulla. Kaupunki tunnetaan myös bartmann-ruukkujen valmistuksesta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frechen sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa noin 10 kilometriä Kölnin keskustasta länteen.[2]
Frechen koostuu yhdeksästä kaupunginosasta: Frechen Innenstadt, Königsdorf, Bachem, Habbelrath, Buschbell, Grube Carl, Hücheln, Grefrath ja Benzelrath. Asutus on keskittynyt Frechenin itäosaan ja muodostaa jatkumon Kölnin läntisille kaupunginosille. Grefrath ja Habbelrath sijaitsevat Frechenin kantakaupungista hieman länteen. Väentiheys laskee länttä kohden: Frechenin läntisessä naapurikaupungissa Kerpenissä se on noin puolet Frechenin väentiheydestä.
Rhein-Erft-Kreis kuuluu Kölnin hallintopiiriin, joka kattaa Nordrhein-Westfalenin lounaisosan. Hallintopiirissä asuu runsas 5 % Saksan väestöstä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen asiakirjamaininta Frechenistä on Kaarle Kaljupään dokumentissa vuodelta 877. Tuolloin käytettiin kirjoitusasua Frekena. Ruskohiilenlouhinta alkoi vuonna 1700. Vuosisadan puolessavälissä Frechen oli edelleen vähäväkinen paikkakunta: asukkaita oli noin 1 300. Ranskalaiset valloittivat Frechenin 1794 ja tekivät siitä osan Weiden kantonia, joka puolestaan oli osa Kölnin arrondissementtia. Hallintoyksiköt perustettiin 1798 ja lakkautettiin 1814, minkä jälkeen Frechenistä ympäristöineen tuli osa Preussia.
1800-luvun jälkipuoliskolla Frechen teollistui voimakkaasti ja sai sen myötä muun muassa sähköisen katuvalaistuksen 1890-luvulla. Vuonna 1900 Frechenin hallinnollisella alueella eli noin 6 000 ihmistä. Vuonna 1927 Frecheniin liitettiin maalaiskunnat Bachem ja Buschbell. Toisen maailmansodan lopussa maaliskuussa 1945 Yhdysvaltain joukot miehittivät Frechenin. Kaupunkioikeudet Frechen sai 1951, asukkaita oli tuolloin noin 21 000. Vuonna 1966 väkiluku ylitti 30 000:n rajan. 1970-luvulla Frecheniin liitettiin alueita ympäristön maalaiskunnista.
Frechenin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa Audomarin kirkko, vanha raatihuone ja keskiaikainen Burg Bachem.
Frechenin taloushistorian huomattava osa on niin kutsuttu bartmann-ruukku (Bartmannskrug), joita valmistettiin 1500- ja 1600-luvuilla. Kaupungin keskustassa on Olaf Höhnenin (1933–2009) bartmann-ruukuista valmistama taideteos. Frechenissä toimii keramiikkamuseo Keramion.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frechenissä toimii muun muassa autoalan, lääketeollisuuden, huonekaluteollisuuden, logistiikan ja huipputeknologian yrityksiä.[3]
Kölnin pikaraitiotiejärjestelmä ulottuu Frecheniin. Nopea kaupunkirata Köln–Aachen kulkee Königsdorfin kautta, liikennepaikka Frechen-Königsdorf sijaitsee 13,8 kilometriä Kölnin päärautatieasemalta länteen. Valtakunnalliset moottoritiet BAB 1 ja BAB 4 risteävät Frechenin keskustan koillispuolella. Risteyksen tuntumaan on rakennettu teollisuusalue. Kölnistä Belgian rajalle vievä 65-kilometrinen Bundesstraße 264 on rakennettu Frechenin keskustan kautta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Entfernung von Frechen nach Köln Luftlinie.org. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Wirtschaftsstandort Stadt-frechen.de. Stadt Frechen. Viitattu 18.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
