François-Antoine de Boissy d’Anglas
François-Antoine de Boissy d'Anglas[1] (8. joulukuuta 1756 Saint-Jean-Chambre – 20. lokakuuta 1826 Pariisi) oli Boissy d'Anglasin kreivi, ranskalainen kirjailija, asianajaja ja poliitikko.
Hän oli Ardècheistä kotoisin olevan protestanttisen lääkärin poika ja opiskeli lakitiedettä ja siirtyi Pariisiin, jossa hän toimi asianajajana Pariisin parlamentissa. Hän osti viran Provencen kreivin, tulevan Ranskan kuningas Ludvig XVIII:n kansliapäällikkönä. Hän tuli tunnetuksi erityisesti itsevaltiuteen kohdistamastaan kritiikistä ja taistelustaan protestanttien puolustajana.
Boissy d'Anglas oli perustuslakia säätävän kansalliskokouksen jäsen. Hän edusti siellä, kuten konventissakin maltillista suuntausta.[1] Hän toimi konventin puhemiehenä jakobiinimellakan aikaan 20. toukokuuta 1795.[1]
Hän asettui viidensadan neuvoston oppositiossa direktoriota vastaan ja sai Barrasin kaappauksen yhteydessä 1797 karkotustuomion.[1] Napoleonin kutsumana hän palasi Ranskaan, jossa toimi keisarin virkamiehenä ja kohosi pääriksi restauraation aikana ja edusti liberaalilinjaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
