Fountain House -klubitalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fountain House -klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia jäsenyhteisöjä, jotka tarjoavat kuntoutujille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja vertaistukea.

Kansainvälisesti klubitaloja on lähes 400. Liike toimii 30 maassa.

Klubitaloliike alkoi Yhdysvaltain New Yorkissa vuonna 1944, kun pieni ryhmä paikallisesta mielisairaalasta kotiutuneita avohoitopotilaita päätti alkaa pitää yhteyttä toisiinsa. Ryhmä käytti itsestään nimeä WANA, joka on lyhenne sanoista We are not alone (suom. Emme ole yksin).

Ryhmä pyrki välttämään useille mielenterveyskuntoutujille tyypillistä eristäytymistä ja yksinäisyyttä. He pitivät yhteyttä muihin sairaalasta poispäässeisiin ja tapasivat toisiaan kahviloissa, kirjastoissa ja YMCA:n tiloissa. Vuonna 1947 yhdistyksen toiminta alkoi hiipua, muun muassa rahan ja oman toimitilan puutteen vuoksi.

Vuonna 1948 perustajajäsen Elizabeth Schermerhorn sai järjestettyä toiminalle rahoituksen, jolla kustannettiin toiminalle oma rakennus. Manhattanin 47th Streetillä sijaitseva rakennus sai nimekseen Fountain House. Myöhemmin samana vuonna sai alkunsa myös Fountain House -säätiö, jonka tarkoitus oli ylläpitää Fountain Housen toimintaa.

Vuonna 1955 John Beard valittiin Fountain House -klubitalon johtoon. Beard oli nuori sosiaalityöntekijä, joka ymmärsi että mielisairauksien hoito muun muassa sairaaloissa, klinikoilla ja lääkkeillä vaikuttaa akuutteihin oireisiin, mutta ei liitännäisvaikutuksiin, kuten köyhyteen, työttömyyteen tai yksinäisyyteen. Hän uskoi, että myös pitkäaikaisia mielisairauksia potevilla oli oikeus mielekkääseen työhön ja toimintaan ja että nämä ihmiset pystyisivät kuntoutumaan yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi ja palaamaan työelämään. Beardin ideat ja muutokset kehittivät säätiön sen nykyiseen muotoonsa.

Vähitellen Fountain House -klubitaloja alkoi ensin syntyä ympäri Yhdysvaltoja ja myöhemmin ympäri maailmaa.

Vuonna 1976 Fountain House sai rahaa kansainvälisen koulutusohjelman käynnistämiseksi. Tämän ansiosta alkoi uusien jäsenien ja työntekijöiden kouluttaminen.

Vuonna 1978 ruotsalainen toimittaja Lise Asklund teki 45-minuuttisen televisiodokumentin Fountain Housesta, minkä ansiosta vuonna 1980 Tukholmaan avautui Euroopan ensimmäinen klubitalo.

Suomen ensimmäinen klubitalo avautui Tampereella 1995. Muutaman seuraavan vuoden sisään aloittivat myös Karvetin, Kyykerin, Karhulan, Äänekosken ja Helsingin klubitalot. Euroopan ensimmäinen Klubitalojen konferenssi pidettiin Naantalissa 1998, jolloin Suomen Fountain House Klubitalojen Verkostoyhteys ry perustettiin viralliseksi elimeksi. Kaikki kuusi Suomen silloin olemassa olevaa klubitaloa liittyivät verkostoyhdistykseen.[1]

Klubitalokuntoutus perustuu kansainväliseen Fountain House Klubitalo -toimintamalliin, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoitojen tarvetta ja tukea työelämään palaamista. Toiminta perustuu työpainotteisen päivän ympärille. Jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasavertaisesti toiminnan suunniteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja toteutukseen. Klubitalon jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua sekä paikallisen että kansainvälisen klubitaloverkoston toimintaan.

Klubitalotoiminnan päämäärä on, että mielenterveyskuntoutujat voisivat toteuttaa itseään omien kykyjensä mukaisesti ja olisivat arvostettuja työtovereina, naapureina ja ystävinä.

Toiminta Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimii 25 klubitaloa, joihin kuuluu yhteensä yli 3000 jäsentä. Suomen klubitalot:

Kaupunki Osoite
Hamina Frederikinkatu 1 B
Helsinki Hämeentie 54
Itä-Helsinki Myllypurontie 1 B1
Hämeenlinna Suomen Kasarmi 15
Imatra Suntionkuja 2
Jyväskylä Rajakatu 41
Järvenpää Ratatie 19
Kajaani Pohjolankatu 14
Karhula Koulukatu 10
Karjaa Veturinkuljettajankatu 9
Kuopio Kasarmikatu 2
Lahti Vuorikatu 35 D
Lappeenranta Kesämäenkatu 10
Lohja Kivenkatu 8
Loviisa Mariankatu 31
Maarianhamina Strandgatan 7
Naantali Ripikatu 13
Oulu Saunaranta 12
Pori Vapaudenkatu 3
Porvoo Kaivokatu 37
Rovaniemi Kansankatu 2
Salo Länsiranta 8
Savonlinna Haapavedentie 13
Tampere Kauppakatu 7 A
Vantaa Lehdokkitie 2B

[2]

Jäseneksi voivat hakeutua henkilöt, joilla joko on tai on ollut mielenterveysongelmia. Jäsenyys on täysin vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton, eivätkä poissaolot tai niiden pituus vaikuta jäsenyyteen.

  1. Historia | Suomen Klubitalot ry www.suomenklubitalot.fi. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 30.11.2016.
  2. Yhteystiedot | Suomen Klubitalot ry www.suomenklubitalot.fi. Viitattu 30.11.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]