Fountain House -klubitalo
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Fountain House -klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia jäsenyhteisöjä, jotka tarjoavat kuntoutujille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja vertaistukea.
Kansainvälisesti klubitaloja on lähes 400. Liike toimii 30 maassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klubitaloliike alkoi Yhdysvaltain New Yorkissa vuonna 1944, kun pieni ryhmä paikallisesta mielisairaalasta kotiutuneita avohoitopotilaita päätti alkaa pitää yhteyttä toisiinsa. Ryhmä käytti itsestään nimeä WANA, joka on lyhenne sanoista We are not alone (suom. Emme ole yksin).
Ryhmä pyrki välttämään useille mielenterveyskuntoutujille tyypillistä eristäytymistä ja yksinäisyyttä. He pitivät yhteyttä muihin sairaalasta poispäässeisiin ja tapasivat toisiaan kahviloissa, kirjastoissa ja YMCA:n tiloissa. Vuonna 1947 yhdistyksen toiminta alkoi hiipua, muun muassa rahan ja oman toimitilan puutteen vuoksi.
Vuonna 1948 perustajajäsen Elizabeth Schermerhorn sai järjestettyä toiminalle rahoituksen, jolla kustannettiin toiminalle oma rakennus. Manhattanin 47th Streetillä sijaitseva rakennus sai nimekseen Fountain House. Myöhemmin samana vuonna sai alkunsa myös Fountain House -säätiö, jonka tarkoitus oli ylläpitää Fountain Housen toimintaa.
Vuonna 1955 John Beard valittiin Fountain House -klubitalon johtoon. Beard oli nuori sosiaalityöntekijä, joka ymmärsi että mielisairauksien hoito muun muassa sairaaloissa, klinikoilla ja lääkkeillä vaikuttaa akuutteihin oireisiin, mutta ei liitännäisvaikutuksiin, kuten köyhyteen, työttömyyteen tai yksinäisyyteen. Hän uskoi, että myös pitkäaikaisia mielisairauksia potevilla oli oikeus mielekkääseen työhön ja toimintaan ja että nämä ihmiset pystyisivät kuntoutumaan yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi ja palaamaan työelämään. Beardin ideat ja muutokset kehittivät säätiön sen nykyiseen muotoonsa.
Leviäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähitellen Fountain House -klubitaloja alkoi ensin syntyä ympäri Yhdysvaltoja ja myöhemmin ympäri maailmaa.
Vuonna 1976 Fountain House sai rahaa kansainvälisen koulutusohjelman käynnistämiseksi. Tämän ansiosta alkoi uusien jäsenien ja työntekijöiden kouluttaminen.
Vuonna 1978 ruotsalainen toimittaja Lise Asklund teki 45-minuuttisen televisiodokumentin Fountain Housesta, minkä ansiosta vuonna 1980 Tukholmaan avautui Euroopan ensimmäinen klubitalo.
Suomen ensimmäinen klubitalo avautui Tampereella 1995. Muutaman seuraavan vuoden sisään aloittivat myös Karvetin, Kyykerin, Karhulan, Äänekosken ja Helsingin klubitalot. Euroopan ensimmäinen Klubitalojen konferenssi pidettiin Naantalissa 1998, jolloin Suomen Fountain House Klubitalojen Verkostoyhteys ry perustettiin viralliseksi elimeksi. Kaikki kuusi Suomen silloin olemassa olevaa klubitaloa liittyivät verkostoyhdistykseen.[1]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klubitalokuntoutus perustuu kansainväliseen Fountain House Klubitalo -toimintamalliin, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoitojen tarvetta ja tukea työelämään palaamista. Toiminta perustuu työpainotteisen päivän ympärille. Jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasavertaisesti toiminnan suunniteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja toteutukseen. Klubitalon jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua sekä paikallisen että kansainvälisen klubitaloverkoston toimintaan.
Klubitalotoiminnan päämäärä on, että mielenterveyskuntoutujat voisivat toteuttaa itseään omien kykyjensä mukaisesti ja olisivat arvostettuja työtovereina, naapureina ja ystävinä.
Toiminta Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa toimii 25 klubitaloa, joihin kuuluu yhteensä yli 3000 jäsentä. Suomen klubitalot:
Kaupunki | Osoite |
---|---|
Hamina | Frederikinkatu 1 B |
Helsinki | Hämeentie 54 |
Itä-Helsinki | Myllypurontie 1 B1 |
Hämeenlinna | Suomen Kasarmi 15 |
Imatra | Suntionkuja 2 |
Jyväskylä | Rajakatu 41 |
Järvenpää | Ratatie 19 |
Kajaani | Pohjolankatu 14 |
Karhula | Koulukatu 10 |
Karjaa | Veturinkuljettajankatu 9 |
Kuopio | Kasarmikatu 2 |
Lahti | Vuorikatu 35 D |
Lappeenranta | Kesämäenkatu 10 |
Lohja | Kivenkatu 8 |
Loviisa | Mariankatu 31 |
Maarianhamina | Strandgatan 7 |
Naantali | Ripikatu 13 |
Oulu | Saunaranta 12 |
Pori | Vapaudenkatu 3 |
Porvoo | Kaivokatu 37 |
Rovaniemi | Kansankatu 2 |
Salo | Länsiranta 8 |
Savonlinna | Haapavedentie 13 |
Tampere | Kauppakatu 7 A |
Vantaa | Lehdokkitie 2B |
Jäsenyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäseneksi voivat hakeutua henkilöt, joilla joko on tai on ollut mielenterveysongelmia. Jäsenyys on täysin vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton, eivätkä poissaolot tai niiden pituus vaikuta jäsenyyteen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Historia | Suomen Klubitalot ry www.suomenklubitalot.fi. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 30.11.2016.
- ↑ Yhteystiedot | Suomen Klubitalot ry www.suomenklubitalot.fi. Viitattu 30.11.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Klubitalot ry
- Euroopan Klubitalot (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Clubhouse International (englanniksi)
- Fountain House (englanniksi)