Fosfiini
| Fosfiini | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | PH3 |
| Moolimassa | 33,994 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | –133 °C [1] |
| Kiehumispiste | –87,7 °C |
| Tiheys | 0,8 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 26 ml/100 ml (20 °C) [1] |
Fosfiini (PH3) on erittäin myrkyllinen fosforin ja vedyn muodostama yhdiste. Fosfiinia käytetään muun muassa kemiallisessa synteesissä, elektroniikkateollisuudessa ja tuholaisten torjunta-aineena.[3]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosfiini on ilmaa raskaampi kaasu, jolla on usein epäpuhtauksien vuoksi valkosipulia muistuttava haju. Puhdas fosfiini on hajutonta. Se voi reagoida hyvin voimakkaasti hapettimien, kuten halogeenien, typen oksidien ja nitraattisuolojen kanssa. Fosfiini pystyy myös aiheuttamaan metallien syöpymistä.[1]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosfiinia voidaan valmistaa useilla eri tavoilla. Punaisen fosforin reaktio veden kanssa 250 °C:n lämpötilassa tuottaa fosfiinia ja fosforihappoa.[4]
- 2 P4 + 12 H2O → 3 H3PO4 + 5 PH3
Vielä enemmän teollisuudessa käytetään fosfiinin valmistukseen menetelmää, jossa fosfori reagoi natriumhydroksidin kanssa. Sivutuotteina syntyy natriumhypofosfiittia tai natriumfosfiittia.[4]
- P4 + 3 H2O + 3 NaOH → PH3 + 3 NaH2PO2
- P4 + 2 H2O + 4 NaOH → 2 PH3 + 2 Na2HPO3
Käyttö torjunta-aineena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosfiinia käytetään tuhohyönteisten torjuntaan viljasiiloista ja konteissa. Aine myydään yleensä alumiini-, kalsium- tai magnesiumfosfideina. Niiden reagoidessa ilman kosteuden kanssa muodostuu fosfiinikaasua. Sinkkifosfidi on suun kautta toimiva myrkky. Fosfidipellettien etuna on niiden helppokäyttöisyys.[5]
Myrkyllisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosfiini on erittäin myrkyllistä ja suurille määrille altistuminen voi johtaa kuolemaan. Fosfiinimyrkytyksen oireita ovat muun muassa hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, hallitsemattomat liikkeet ja kohtaukset, vapina ja kouristukset. Lisäksi aine voi aiheuttaa keuhkopöhön sekä vaikuttaa sydämen, keskushermoston, maksan ja munuaisten toimintaan.[1]
Esiintyminen Venuksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 2020 kansainvälinen tutkimusryhmä julkaisi radioteleskoopeilla tehtyjä mittauksia, joiden mukaan Venuksen kaasukehässä on fosfiinia noin 20 miljardisosaa. Tutkijoiden mukaan mikään tunnettu kemiallinen reaktio ei selitä fosfiinin esiintymistä Venuksessa. Tutkijat epäilevät, että fosfiini saattaa olla peräisin jostain tuntemattomasta kemiallisesta prosessista tai mikrobitason elämästä Venuksen kaasukehässä.[6][7] Marraskuussa 2020 mittauksesta löydettiin kalibrointivirhe. Virheen korjaamisen jälkeen fosfiinipitoisuus onkin vain 1 miljardisosa.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Fosfiinin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 30.3.2009
- ↑ Phosphine Pubchem. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Fosfiini (pdf) Kemian työsuojeluneuvottelukunta. Arkistoitu 7.12.2020. Viitattu 27.11.2020.
- ↑ a b Production of phosphine FreePatents Online. Viitattu 30.3.2009. (englanniksi)
- ↑ T. S. S. Dikshith & Prakash V. Diwan: Industrial Guide to Chemical and Drug Safety, s. 542. Wiley-IEEE, 2003. ISBN 978-0-471-23698-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.3.2009). (englanniksi)
- ↑ Venuksen kaasukehästä löytyi fosfiinia, ja se saattaa olla merkki elämästä Helsingin Sanomat. 14.9.2020. Viitattu 14.9.2020.
- ↑ Greaves, Jane S. ym.: Phosphine gas in the cloud decks of Venus. Nature Astronomy, 14.9.2020. doi:10.1038/s41550-020-1174-4 (englanniksi)
- ↑ Voosen, Paul: Potential signs of life on Venus are fading as astronomers downgrade their original claims Science. 17.11.2020. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PubChem: Phosphine (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Phosphine (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Phosphine (englanniksi)
- ChemBlink: Phosphine (englanniksi)