Forssan väestö
Forssan väestö pysyi suurin piirtein samana vuonna 1923 tapahtuneesta kauppalan perustamisesta aina vuoteen 1945. Sen jälkeen Forssan väkiluku kääntyi selkeään ja nopeaan kasvuun. Vuoden 2016 viimeisenä päivänä Forssan asukasluku oli 17 332[1]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forssan väestönkehitystä vuosina 1847–1990 on tarkasteltu Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa vuodelta 1995[2] ja Risto O. Peltovuoren kirjoittamassa vuonna 1993 julkaistussa teoksessa Forssan historia. Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Forssan väkiluku kehittyi seuraavasti:[3]
- 1925: 7 681
- 1930: 8 003 (+322)
- 1935: 7 696 (−307)
- 1940: 7 815 (+119)
- 1945: 8 045 (+230)
- 1950: 8 881 (+836)
- 1955: 9 560 (+679)
- 1960: 10 736 (+1 176)
- 1965: 11 184 (+448)
Vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1945 asti Forssan väkiluku pysytteli suunnilleen ennallaan noin 8 000 asukkaassa. Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan.[3] Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna 1969[4] nosti asukasluvun yli 15 000:n. Vuonna 1971 liitettiin vielä Tammelasta liitettiin Forssaan 9 neliökilometrin kokoinen Lempään alue, jonka myötä kaupunki sai noin sata uutta asukasta.[5]
Koijärven kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kehittynyt seuraavasti:[6][3]
- 1970: 15 725
- 1975: 18 558 (+2 833)
- 1980: 19 332 (+774)
- 1985: 20 074 (+742)
- 1990: 19 660 (−414)
- 1995: 19 542 (−118)
- 2000: 18 506 (−1 036)
- 2005: 17 918 (−588)
- 2010: 17 904 (–14)
- 2016: 17 368 (-588)
Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli 20 074 henkeä vuoden 1985 lopussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Vuosina 2005-2010 väkiluku tasaantui noin 17 900 asukkaaseen, mutta kääntyi sen jälkeen jälleen laskuun ollen vuoden 2016 lopussa noin 17 300.[6]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Väestö alueittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
90 prosenttia Forssan väestöstä asuu kaupunkimaisesti Forssan keskustaajamassa, jossa asutus on tiheintä. Maaseutumaisilla alueilla Forssan keski- ja pohjoisosissa sekä väkiluku että väestötiheys jäävät alhaisiksi. Forssan keskustaajama ulottuu myös Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle.[8] Aikaisemmin Matku oli myös taajama,[9] mutta nykyisin sen väkiluku ei enää ylitä vaadittua 200 asukasta. Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.[6]
Forssan tehdasyhdyskunnan väestökeskittymät olivat Kalliomäen puutaloalue Loimijoen pohjoispuolella sekä Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueet joen eteläpuolella. Tämän Forssan historiallisen keskuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan rakennettu uusia kaupunginosia. Viksbergin kerrostalolähiö rakennettiin pääosin 1970-luvulla ja Tölön 1970- ja 1980-luvuilla, mutta niiden väestö on ollut laskusuunnassa. Viime aikoina väestö on kasvanut lähinnä uusien omakotitalojen rakentamisen myötä kaupungin laidoilla ja keskustassa elpyneen kerrostalorakentamisen myötä.[10]
Seuraavasta taulukosta nähdään Forssan väestön jakautuminen kaupunginosittain (tilastoalueittain) vuoden 2011 lopussa:[10]
| Nro | Kaupunginosa (tilastoalue) |
Väestö |
|---|---|---|
| 1 | Keskusta | 1 928 |
| 2 | Ojalanmäki | 274 |
| 3 | Lamminranta | 385 |
| 4 | Korkeavaha | 1 152 |
| 5 | Linikkala (Kalliomäki) |
1 045 |
| 6 | Haudankorva | 2 612 |
| 7 | Kuhala (Tölö) |
2 582 |
| 8 | Talsoila | 2 225 |
| 9 | Kaikula | 362 |
| 10 | Kivimäki | 71 |
| 11 | Järvenpää | 137 |
| 12 | Kuusto | 769 |
| 13 | Pikku-Muolaa (Pikkumuolaa) |
167 |
| 14 | Pispanmäki | 339 |
| 15 | Paavola | 1 182 |
| 16 | Vieremä | 983 |
| 17 | Parkkiaro | 238 |
| 18 | Kojo | 477 |
| 19 | Matku | 523 |
| 20 | Suonpää | 217 |
| * | Tuntematon | 165 |
Kaupunginosat (tilastoalueet) 1–16 ovat Forssan keskustaajamaan kuuluvia tai sen välittömässä läheisyydessä olevia maaseutualueita. Kaupunginosat (tilastoalueet) 18–20 puolestaan kuuluvat entiseen Koijärven kuntaan. Näiden välissä sijaitsee lisäksi Parkkiaron maaseutumainen alue. Keskustaajaman suuralueella oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 16 213 asukasta, Parkkiarossa 238 asukasta ja entisen Koijärven alueella 1 217 asukasta.[10]
Ikärakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forssan asukkaat jakautuivat vuoden 2011 lopussa eri ikäryhmiin seuraavasti:[6]
- 0–14-vuotiaita: 13,5 %
- 15–64-vuotiaita: 63,2 %
- yli 64-vuotiaita: 23,3 %
Pitkällä tähtäimellä lasten määrä ja osuus ovat vähentyneet huomattavasti. Vanhukset ovat sekä määrältään että osuudeltaan ainoa kasvava ikäryhmä. Lasten osuus alitti vanhusten osuuden vuonna 1997.[6] Forssasta on muutettu paljon asumaan naapurikuntiin, lähinnä Tammelaan ja Jokioisille, mikä on myös vähentänyt Forssan lapsilukua. Kuolleisuus on vuodesta 1997 lähtien ollut joka vuosi syntyvyyttä suurempaa. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Forssa on vuosina 1987–2016 menettänyt melkein 2 700 asukasta. Näiden viimeisten 30 vuoden aikana Forssa on vain kolmena vuotena ollut muuttovoittoinen kunta.[11]
Alueellisesti tarkasteltuna eniten lapsia asuu keskustaajama-alueen reunalla uusilla pientaloalueilla. Vanhusten osuus on suurimmillaan Korkeavahassa ja Keskustassa, joissa 64 vuotta täyttäneitä on yli 40 % asukkaista.[10]
Äidinkieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1980–2010 Forssan kielijakauma on pysynyt melko vakaana. Suomenkielisten absoluuttinen määrä on laskenut noin 1 900 hengellä, mutta suhteellinen osuus on laskenut vain vähän 99,6 prosentista 97,1 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrässä on laskenut noin kolmanneksella. Huomattavin kasvu on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvien ryhmässä, jonka koko on monikertaistunut. Tarkastellun jakson aikana Forssassa on kunakin vuonna asunut saamenkielinen.[12]
| Vuosi | Väkiluku[12] | suomi[12] | % | ruotsi[12] | % | saame[12] | % | muut kielet[12] | % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1980 | 19 332 | 19 255 | 99,6 | 64 | 0,3 | 1 | 0,0 | 12 | 0,1 |
| 1985 | 20 074 | 19 997 | 99,6 | 51 | 0,3 | 1 | 0,0 | 25 | 0,1 |
| 1990 | 19 660 | 19 544 | 99,4 | 53 | 0,3 | 1 | 0,0 | 62 | 0,3 |
| 1995 | 19 542 | 19 283 | 98,7 | 57 | 0,3 | 1 | 0,0 | 201 | 1,0 |
| 2000 | 18 506 | 18 226 | 98,5 | 45 | 0,2 | 1 | 0,0 | 234 | 1,3 |
| 2005 | 17 918 | 17 566 | 98,0 | 47 | 0,3 | 1 | 0,0 | 304 | 1,7 |
| 2010 | 17 904 | 17 376 | 97,1 | 43 | 0,2 | 1 | 0,0 | 484 | 2,7 |
| 2017 | 17 185 | 16 298 | 94,8 | 46 | 0,3 | 1 | 0,0 | 840 | 4,9 |
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtaosa forssalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuoden 2011 lopussa kirkkoon kuului 14 678 forssalaista,[13] mikä vastaa 82,3 prosentin osuutta kaupungin asukkaista. Muut 3 155 kaupunkilaista kuuluvat joko ortodokseihin, muihin uskontokuntiin tai ovat kirjoilla väestörekisterissä.
Forssassa on kaksi luterilaista kirkkoa, joista toinen sijaitsee kaupungin keskustassa ja toinen entisen Koijärven kunnan alueella. Koijärven seurakunta oli itsenäinen vuodesta 1924 lähtien, mutta vuonna 2007 se yhdistettiin Forssan seurakunnan kanssa. Samalla näistä kahdesta seurakunnasta muodostunut seurakuntayhtymä purettiin.[14] Kaupungin hautausmaa sijaitsee Valtatie 10:n pohjoispuolella Urjalaan vievän tien länsipuolella. Hautausmaa-alueella on vanha puinen siunauskappeli ja uudempi punatiilinen siunauskappeli. Forssan kirkon ja Koijärven kirkon sekä kappeleiden lisäksi evankelis-luterilaisella seurakunnalla on käytössään kaksi seurakuntataloa, yksi seurakuntakoti, Forssan pappila ja Klemelän leirikeskus Kaukjärven rannalla.[15]
Kaupungissa on Hämeenlinnan ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva toimintakeskus,[16] Jehovan todistajien valtakunnansali, helluntaiseurakunnan Saalem-kirkko ja vapaaseurakunnan toimintaa. Vapaakirkko toimii Forssa-yhtiön rakennuttamassa Kerholana tunnetussa rakennuksessa. Forssassa on myös vapaa-ajattelijoiden hautausmaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Väkiluku sukupuolen mukaan alueittain sekä väestömäärän muutos 31.12.2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ Laine, Jari: Forssan väestönkehitys ja -rakenne 1847–1990, s. 7–68. (Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 64) Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1995.
- ↑ a b c Peltovuori (1993), s. 259–260
- ↑ Perustietoja Forssan kaupunki. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Historiaa Tammelan kunta. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ a b c d e Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ 2.1.3 Taajamien pinta-ala, väestö ja asukastiheys v. 2005 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 22.8.2011. Hämeen liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ 2.1.6 Taajama- ja haja-asutusväestön kehitys 1960-2005 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.10.2008. Hämeen liitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ a b c d 2.1.5 Väestö osa-alueittain 2000, 2005, 2010 ja ikärakenne 2011 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.4.2012. Hämeen liitto. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Väestönmuutokset alueittain 1987 - 2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ a b c d e f Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ Perustietoja Forssan seurakunnasta Forssan seurakunta. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Seurakunnan historiaa Forssan seurakunta. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Toimistot ja toimitilat Forssan seurakunta. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Hämeenlinnan seurakunnan pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 17.8.2012.