Five hundred meter Aperture Spherical Telescope
| Five hundred meter Aperture Spherical Telescope FAST |
|
|---|---|
.jpg) FAST-radioteleskooppi. |
|
| Sijainti | Kedu, Guizhou, Kiina |
| Koordinaatit | |
| Suunnittelija | Nan Rendong[1] |
| Rakennettu | 2016 (valmistunut) |
| Ensivalo | 25. syyskuuta 2016 |
| Tyyppi | radioteleskooppi, paraabeliheijastinantenni |
| Halkaisija | 500 m |
| Tehollinen halkaisija | 300 m |
| Keräämisala | 196 000 m2 |
| Polttoväli | 140 m |
| Aallonpituus | 0,10 m - 4,3 m |
| Kotisivu | http://fast.bao.ac.cn/en/FAST.html |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Five-hundred-meter Aperture Spherical Telescope eli FAST (kiin. 五百米口径球面射电望远镜) on syyskuussa 2016 käyttöön otettu maailman suurin radioteleskooppi. Se on rakennettu laaksoon Kiinan Guizhoun maakunnan Qiannanin buyien ja miaojen autonomisen prefektuurin Pingtangin piirikuntaan.[2][3][4] Radioteleskooppi sijaitsee maanteitse vajaa 50 kilometriä Luodianin kaupungista pohjoiskoilliseen ja linnuntietä noin 110 kilometriä maakuntakeskus Guiyangista etelään.
Radioteleskoopin rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Se on maailman suurin ja herkin yhden lautasen radioteleskooppi, kolme kertaa herkempi kuin Arecibon radioteleskooppi.[5] Päärakenteeltaan FAST on Arecibon kaltainen, se sijaitsee luontaisessa syvennyksessä eikä sitä pysty kokonaisuudessaan suuntaamaan. Nimensä mukaisesti sen halkaisija on 500 metriä. FAST:in heijastuspinta koostuu 4 450:stä kolmionmuotoisesta paneelista, joiden sivun pituus on 11 metriä.[6] Sen kokonaispinta-ala on 196 000 m², mutta siitä pystytään hyödyntämään kerrallaan vain 70 690 m² aluetta.
Käyttämällä aktiivista optiikkaa FAST voidaan suunnata 40 astetta zeniitistä sivuun. Tällöin tehollinen halkaisija on 300 metriä. Teleskoopin toimintataajuus on 0,3-3,0 GHz,[7] ja tarkkuus 4 kaarisekuntia.[8] Se pystyy myös aktiivisen optiikkansa ansiosta seuraamaan kohteita.[1]
FAST-radioteleskoopin tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 21 senttimetrin säteilyn tutkiminen (HI)
- Pulsarien tutkiminen
- toimiminen johtavana teleskooppina VLBI-ketjussa
- tähtien välisten molekyylien ja pimeä aineen tutkiminen[1]
- älyllisen elämän etsintää Maan ulkopuolelta (SETI)[1]
- pulsar ajoitus – pulsarien ajoitusryhmissä (PTA)[9]
Kansainvälinen pulsarien ajoitusryhmä (IPTA)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen pulsarien ajoitusryhmä koostuu pienemmistä pulsarien ajoitusryhmistä (PTA). Siihen kuuluvat muun muassa European Pulsar Timing Array (EPTA), North American Nanohertz Observatory for Gravitational Waves (NANOGrav), Parkes Pulsar Timing Array (PPTA). Sen tavoitteena on havaita gravitaatioaaltoja käyttämällä ajoitukseen 30 millisekunti pulsaria. Ajoituksen periaate on sama kuin LIGO ja VIRGO ilmaisimissa mutta siinä käytetään neljän kilometrin pituisten lasersäteiden (LIGO:ssa säteiden pituus) sijaan tuhansia valovuosia.[10]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen ehdotelma teleskoopista tehtiin 1994. Hanke hyväksyttiin lokakuussa 2008 ja rakentaminen alkoi maaliskuussa 2011.[11][3]
Varhainen kustannusarvio oli noin 700 miljoonaa juania[11] (noin 110 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Heinäkuun 2016 tietojen mukaan kustannus on lopulta noin 1,2 miljardia yuania eli noin 162 miljoonaa euroa.[12] Itse teleskoopin kustannusten lisäksi Kiinan valtio joutui maksamaan korvauksia kotinsa menettäneille ihmisille. FAST-teleskooppi vaatii toimiakseen radiohiljaisuuden viiden kilometrin säteellä, minkä vuoksi yli 8 000 ihmistä joutui muuttamaan kauemmas teleskoopista.[13]
Viimeinen lautasantennin 4 450 paneelista asennettiin paikalleen 3. heinäkuuta 2016.[14] Teleskooppi otettiin operatiiviseen käyttöön 25. syyskuuta 2016.[15] Ensimmäisinä vuosina valmistumisen jälkeen radioteleskoopille tehdään tarkistuksia, ja sinä aikana kiinalaiset tutkijat käyttävät sitä alkuvaiheen tutkimuksiin.[12] Maaliskuussa 2021 Kiinan tiedeakatemia viestitti, että telekoopilla tehty 15 kuukauden kestoinen maailmankaikkeuden "vihkijäiskuuntelujakso" oli saatu päätökseen. Kiinan tiedeakatemian tähtitieteelliset observatoriot (NAOC) oli aloittanut tutkimusjaksonsa tammikuussa 2020. Tutkimusjakson vielä kuluessa, teleskoopista ja sen löydöksistä oli laadittu yli 60 vertaisarvioitua julkaisua. Teleskoopin käyttö avattiin tässä vaihessa kansainvälisisille tutkimusehdotuksille.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Normile, Dennis: World’s largest radio telescope will search for dark matter, listen for aliens Science. 26.9.2016. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ 500米口径球面射电望远镜（FAST） 21.4.2008. 中科院大科学装置办公室. Arkistoitu helmikuu 11, 2009. Viitattu June 23, 2008.
- ↑ a b Rendong Nan & Di Li & Chengjin Jin & Qiming Wang & Lichun Zhu & Wenbai Zhu & Haiyan Zhang & Youling Yue & Lei Qian: The Five-Hundred-Meter Aperture Spherical Radio Telescope (FAST) Project. International Journal of Modern Physics, 2011, 20. vsk, nro 6, s. 989–1024. doi:10.1142/S0218271811019335 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
- ↑ New Scientist. 11 June 2011, p20-21
- ↑ Ananthaswamy, Anil: China starts building world’s biggest radio telescope NewScientist. 8.6.2011. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Mikko Suominen: Tältä näyttää rakenteilla oleva puolen kilometrin kokoinen radioteleskooppi Tähdet ja avaruus. 18.10.2015. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Receiver System Five-hundred-meter Aperture Spherical radio Telescope. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
- ↑ FAST home page National Astronomical Observertories, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu heinäkuu 18, 2010. Viitattu December 28, 2008.
- ↑ Hobbs, G. & Dai, S. & Manchester, R. N. & Shannon, R. M. & Kerr, M. & Lee, K. J. & Xu, R.: The Role of FAST in Pulsar Timing Arrays. Research in Astronomy Astrophysics, 2.7.2014, 0. vsk, nro 0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Introduction to the IPTA Concept International Pulsar Timing Array. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ a b Quick, Darren: China building world’s biggest radio telescope New Atlas. 16.6.2011. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
- ↑ a b Kuisma, Sofia: Kiinan jättiteleskoopin viimeiset palaset kiinnitettiin paikoilleen 4.7.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Nummila, Sakari: Maailman suurin radioteleskooppi aloitti toimintansa - halkaisija puoli kilometriä Tähdet ja avaruus. 27.09.2016. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ China puts finishing touches to world's biggest radio telescope 3.7.2016. The Guardian. Viitattu 12.1.2019. (englanniksi)
- ↑ The world's largest radio telescope has started operating in China Business Insider. 25.9.2016. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
- ↑ Chen Na (Editor): World's Most Sensitive Radio Telescope Concludes 15-month Listening Session, Accepting International Proposals 24.3.2021. Kiinan tiedeakatemia, cas.cn. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Five hundred meter Aperture Spherical Telescope Wikimedia Commonsissa
- Mäkinen, Jari: Kiina rakentaa jättimäistä radioteleskooppia Tiedetuubi. 26.7.2015. Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 12.1.2019.
- Nan, Rendong: Project FAST – Five hundred meter Aperture Spherical radio Telescope (pdf) National Astronomical Observatories, Chinese Academy of Sciences. huhtikuu 2008. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
- Medellín, Germán Cortés: AOPAF: Arecibo Observatory Phased Array Feed (pdf) National Astronomy and Ionosphere Center, Cornell University. 13.9.2010. Arkistoitu 8.5.2018. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
- Williams II, Robert L.: Five-Hundred Meter Aperture Spherical Radio Telescope (FAST) Cable-Suspended Robot Model and Comparison with the Arecibo Observatory (pdf) Mechanical Engineering – Ohio University. marraskuu 2015. Viitattu 12.1.2019 (englanniksi).
