Filosofian määritelmät
.jpg)
Filosofian määritelmillä pyritään selvittämään, mitä yhteistä eri filosofian muodoilla on ja miten filosofia eroaa muista tieteenaloista. Filosofian yleisistä piirteistä, kuten rationaalisuudesta, järjestelmällisyydestä ja kriittisyydestä, vallitsee laaja yksimielisyys.[1][2] Nämä luonnehdinnat ovat kuitenkin usein liian epämääräisiä kunnolliseksi määritelmäksi. Yksityiskohtaisemmat määritelmät ovatkin kiistanalaisia, usein siksi, että ne sulkevat pois joitain filosofian osa-alueita.[3]
Historiallinen kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofian käsite on muuttunut merkittävästi historian saatossa. Aiemmin se kattoi kaikki rationaalisen tutkimuksen muodot, mukaan lukien nykyiset erillistieteet.[4][5] Esimerkiksi Isaac Newtonin merkittävä teos Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ilmentää tätä laajempaa merkitystä.[3] Nykyään filosofian käsitettä käytetään suppeammassa merkityksessä.[6]
Määritelmien peruslähestymistavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Deflationismi ja essentialismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskeinen erottelu on deflationismin (määritelmien ontologisen laimentamisen) ja essentialismin (olemusopin) välillä.[6] Deflationistien mukaan filosofia on vain käytännöllinen yläkäsite vailla yhteistä ydintä.[7] Essentialistit puolestaan katsovat, että filosofialla on tietyt yhteiset ydinpiirteet.[8] He ovat kuitenkin erimielisiä siitä, mitkä nämä piirteet tarkemmin ovat.[6]
Perheyhtäläisyys kompromissina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näiden ääripäiden väliin asettuu perheyhtäläisyyden käsite: filosofian eri osa-alueet muistuttavat toisiaan, vaikka niillä ei olisi täsmälleen samoja piirteitä.[9][10] Tämä lähestymistapa selittää sekä filosofian yhtenäisyyden että sen monimuotoisuuden, mutta jättää filosofian määritelmän osittain avoimeksi.[6]
Metodologiset ja sisällölliset määritelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofian menetelmäksi on usein esitetty a priori päättelyä ilman empiiristä todistusaineistoa – niin sanottua nojatuolifilosofiaa.[11] Pelkkänä menetelmänä tämä ei kuitenkaan riitä erottamaan filosofiaa muista aloista, kuten matematiikasta. Tarkemmat kuvaukset filosofisesta menetelmästä taas jättävät ulkopuolelle monia filosofian osa-alueita.[6]
Sisällöllisissä määritelmissä on korostettu filosofian laajaa aihepiiriä verrattuna yksittäisiin tieteisiin. Wilfrid Sellarsin mukaan filosofia pyrkii ymmärtämään "miten asiat laajimmassa mahdollisessa merkityksessä liittyvät toisiinsa laajimmassa mahdollisessa merkityksessä".[12][13] Toisaalta tällaiset määritelmät saattavat olla liian laajoja sisällyttäen myös osia luonnontieteistä, kaunokirjallisuudesta ja taiteista.[6]
Metodologisten ja sisällöllisten määritelmien yhdistelmät ovat lupaavimpia, mutta kohtaavat silti vaikeuksia.[14]
Suhde tieteeseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofia tieteenä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fenomenologinen suuntaus näkee filosofian "ankarana tieteenä", joka tutkii tietoisuuden olemuksia riippumatta niiden ilmenemisestä ulkoisessa maailmassa.[15][16] Tätä näkemystä on kuitenkin kritisoitu, sillä fenomenologinen metodi ei ole kyennyt ratkaisemaan kaikkia perustavanlaatuisia erimielisyyksiä.[17]
Willard Van Orman Quine on esittänyt, että filosofia ja matematiikka ovat empiirisiä tieteitä, joskin hyvin abstrakteja ja yleisiä.[18]
Filosofia tieteiden esiasteena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen näkemyksen mukaan filosofia on epäkypsä tiede, joka kehittyy erillisiksi tieteiksi saavuttaessaan täsmällisen tiedon tason.[19] Tämä selittää sekä filosofian edistyksen puutteen että sen, miksi monet tieteet ovat aiemmin kuuluneet filosofiaan.[3] Näkemys on kuitenkin ongelmallinen, koska se vähättelee filosofian saavutuksia ja vihjaa, etteivät filosofit kykene harjoittamaan tutkimusta asianmukaisesti.[6]
Merkitys ja ymmärtäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet määritelmät näkevät filosofian keskittyvän merkitykseen ja ymmärrykseen tieteen sijasta.[20] Ludwig Wittgensteinin mukaan filosofia ei ole teoria vaan käytäntö, joka ottaa kieliterapian muodon. Sen tehtävänä on paljastaa kielellisistä sekaannuksista johtuvia harhakuvia.[21]
Myös Heideggerin ja Husserlin fenomenologiassa filosofian tehtävänä on selventää ”esiteoreettista ymmärrystämme” maailmasta.[22][6]
Maailmankatsomus ja elämäntapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityisesti antiikin filosofiassa korostui näkemys filosofiasta viisauden rakastamisena ja henkisenä harjoituksena.[23][24] Tähän liittyy läheisesti ajatus filosofiasta maailmankatsomusten kehittäjänä ja artikuloijana.[25]
Filosofian refleksiivisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofian määritelmissä on usein korostettu sen refleksiivistä ja metakognitiivista luonnetta. Filosofia on "ajattelua ajattelusta".[26] Se ei ota mitään annettuna, vaan kyseenalaistaa omat lähtökohtansa ja menetelmänsä.[27] Sokrates samasti filosofian tietämättömyyden tiedostamiseen.[28] Immanuel Kantin mukaan filosofia on "järjen tiedettä käsitteistä" (saksaksi ”Vernunfterkenntnis aus Begriffen”).[29][3] Georg Wilhelm Friedrich Hegel puolestaan luonnehti filosofiaa "ajattelun ajatteluksi" ja itsensä ajattelemisen ajatteluksi.[28]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Audi, Robert: ”Philosophy”, Macmillan Encyclopedia of Philosophy. Macmillan, 2006. ISBN 978-0028657905 (englanniksi)
- ↑ Honderich, Ted: ”Philosophy”, The Oxford Companion to Philosophy. Oxford University Press, 2005. ISBN 9780199264797 (englanniksi)
- ↑ a b c d Sandkühler, Hans Jörg: ”Philosophiebegriffe”, Enzyklopädie Philosophie. Meiner, 2010. ISBN 978-3787319992 (saksaksi)
- ↑ Philosophy Etymology Online. Viitattu 12.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Baggini, Julian & Krauss, Lawrence: Philosophy v science: which can answer the big questions of life? The Guardian. 8.9.2012. Viitattu 12.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Overgaard, Søren & Gilbert, Paul & Burwood, Stephen: ”What is philosophy?”, An Introduction to Metaphilosophy, s. 17-44. Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-0521193412 (englanniksi)
- ↑ Wood, Allen: ”4. Philosophy: Enlightenment Apology, Enlightenment Critique”, What is Philosophy? s. 96-120. Yale University Press, 2017. ISBN 9780300147933 (englanniksi)
- ↑ Blackburn, Simon: What Philosophy Is. Continuum, 2004. ISBN 978-0826472410 (englanniksi)
- ↑ Biletzki, Anat & Matar, Anat: Ludwig Wittgenstein: Language-games and Family Resemblance Stanford Encyclopedia of Philosophy. 2021. Metaphysics Research Lab, Stanford University. Viitattu 11.2.2025.
- ↑ Sluga, Hans: Family Resemblance. Grazer Philosophische Studien, 2006, 71. vsk, s. 1–21. Brill. doi:10.1163/18756735-071001003 (englanniksi)
- ↑ Nuttall, Jon: ”1. The Nature of Philosophy”, An Introduction to Philosophy. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 978-0745668079 (englanniksi)
- ↑ Sellars, Wilfrid S.: ”Philosophy and the scientific image of man”, Science, Perception, and Reality. Ridgeview Publishing, 1962. ISBN 978-0915145058
- ↑ deVries, Willem: Wilfrid Sellars: The Philosophical Enterprise and the Images of Humanity-in-the-World Stanford Encyclopedia of Philosophy. 2021. Metaphysics Research Lab, Stanford University. Viitattu 11.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Rescher, Nicholas: ”1. The Nature of Philosophy”, On the Nature of Philosophy and Other Philosophical Essays. Walter de Gruyter, 2013. ISBN 978-3110320206
- ↑ Gelan, Victor Eugen: ”Husserl's Idea of Rigorous Science and its Relevance for the Human and Social Sciences”, The Subject(s) of Phenomenology: Rereading Husserl, s. 97-105. Springer International Publishing, 2020. ISBN 978-3030293574 (englanniksi)
- ↑ Ingarden, Roman: ”The Concept of Philosophy as Rigorous Science”, On the Motives which led Husserl to Transcendental Idealism, s. 8-11. Springer Netherlands, 1975. ISBN 978-9401016896 (englanniksi)
- ↑ Philipse, Herman: Can Philosophy be a Rigorous Science? s. 155-176. (Royal Institute of Philosophy Supplements) Royal Institute of Philosophy, 2009. ISBN 978-0521138673 (englanniksi)
- ↑ Hylton, Peter & Kemp, Gary: Willard Van Orman Quine: The Analytic-Synthetic Distinction and the Argument Against Logical Empiricism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 2020. Metaphysics Research Lab, Stanford University. Viitattu 11.2.2025.
- ↑ Mittelstraß, Jürgen: ”Philosophie”, Enzyklopädie Philosophie und Wissenschaftstheorie. Metzler, 2005. ISBN 978-3476020710 (saksaksi)
- ↑ Rescher, Nicholas: On the Nature of Philosophy and Other Philosophical Essays. Walter de Gruyter, 2013. ISBN 978-3110320206
- ↑ Biletzki, Anat & Matar, Anat: Ludwig Wittgenstein: The Nature of Philosophy Stanford Encyclopedia of Philosophy. 2021. Metaphysics Research Lab, Stanford University. Viitattu 11.2.2025.
- ↑ Wheeler, Michael: Martin Heidegger Stanford Encyclopedia of Philosophy. 2020. Metaphysics Research Lab, Stanford University. Viitattu 11.2.2025.
- ↑ Hadot, Pierre: ”11. Philosophy as a Way of Life”, Philosophy as a Way of Life: Spiritual Exercises From Socrates to Foucault. Blackwell, 1997. ISBN 978-0631180333 (englanniksi)
- ↑ Grimm, Stephen R.; Cohoe, Caleb: What is philosophy as a way of life? Why philosophy as a way of life? European Journal of Philosophy, 2021, 29. vsk, nro 2, s. 236–251. Wiley. doi:10.1111/ejop.12562 (englanniksi)
- ↑ McIvor, David W.: Weltanschauung. (International Encyclopedia of the Social Sciences) Macmillan, 2018. ISBN 978-0028659657 (englanniksi)
- ↑ Nuttall, Jon: An Introduction to Philosophy. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 978-0745668079 (englanniksi)
- ↑ Mittelstraß, Jürgen: Enzyklopädie Philosophie und Wissenschaftstheorie. Metzler, 2005. ISBN 978-3476020710 (saksaksi)
- ↑ a b Mittelstraß, Jürgen: Enzyklopädie Philosophie und Wissenschaftstheorie. (2. Auflage) Metzler, 2005. doi:10.1007/978-3-662-67774-2 ISBN 978-3-476-02108-3 (saksaksi)
- ↑ Kant, Immanuel: ”II.1.1 Die Disziplin der reinen Vernunft im dogmatischen Gebrauche”, Kritik der reinen Vernunft. Zeno.org. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)