Filip Grönvall
Filip Grönvall (2. elokuuta 1864 Lohja – 27. heinäkuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen juristi.[1] [2][3]
Filip Grönvallin vanhemmat olivat piirilääkäri Otto Adrian Grönvall ja Olivia Karolina Lindström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1884 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1888 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1891. Grönvall sai varatuomarin arvon 1894. Hän teki opintomatkat 1892 Saksaan ja 1907 Ranskaan.[2][3]
Grönvallin merkitys Suomen lainsäädännön uudistustyölle oli suuri. Hän oli senaatin kanslistina vuodesta 1897, esittelijäsihteeri vuodesta 1905, hallintoneuvos ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsen 1918–1933, lainvalmistelukunnan jäsen 1912–1914 ja uudelleen vuodesta 1917. Grönvall toimi laki- ja perustuslakivaliokunnan sihteerinä useilla valtiopäivillä. Suomen edustajana Grönvall oli kansainvälisissä konferensseissa muun muassa Haagissa, Genevessä ja Skandinavian maissa. Grönvall julkaisi useita lakeja selityksineen.[4][2][3] Hän oli vuonna 1917 toimineen, K. J. Ståhlbergin johtaman perustuslakikomitean sihteeri.[5][3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys heinäkuun 20 p:ltä 1906; vaaliviranomaisia, valitsijoita ja edustajia varten selityksillä varustanut Filip Grönvall. Yrjö Weilin, Helsinki 1906
- Asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 p:ltä maaliskuuta 1909. WSOY 1909
- Asetus Suomen väliaikaisen asevelvollisuuslain sovelluttamisesta ynnä Filip Grönvallin laatimat selitykset. Holger Schildtin kustannus Oy, Helsinki 1919
- Asevelvollisuuslaki ja sen soveltamisasetus selityksineen. WSOY 1923
- Uusi avioliittolainsäädäntö selityksineen; toim. F. Grönvall. WSOY 1929, 3. painos 1936
- Avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen perustelut. Valtioneuvosto, Helsinki 1931
- Förslag till konvention mellan Finland, Danmark, Island, Norge och Sverige angående erkännande och verkställighet av domar. Stadsrådet, Helsingfors 1931
- De nya svenska växel- och checklagarna jämte systematisk översikt och förklaringar. Norstedt, Stockholm 1932
- Suomen uudet vekseli- ja shekkilait sekä järjestelmällinen yleiskatsaus ja selityksiä. WSOY 1932, 2. lis. painos 1951 ja uudemmat nimellä Vekseli- ja shekkilait selityksineen; toisena kirj. Arvo Rafael Heikonen, 3. korjattu ja lisätty painos 1962
- Uusi metsästyslainsäädäntö selityksineen. WSOY 1934
- Ehdotus laiksi kuolinpesää koskevista kansainvälisistä oikeussuhteista. Valtioneuvosto, Helsinki 1936
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sundström, Mia: Grönvall, Filip (1864–1936). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d 70-vuotias. Hallintoneuvos Filip Grönvall, Helsingin Sanomat, 02.08.1934, nro 204, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.07.2024
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 181. Otava 1968.
- ↑ Yrjö Blomstedt: K. J. Ståhlberg: valtiomieselämäkerta, s. 316. Otava, Helsinki 1969.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
