Arvo Rafael Heikonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvo Rafael Heikonen (11. elokuuta 1892 Turku27. marraskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen juristi ja professori.[1] Hän oli Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori vuodesta 1949, sitten Turun kauppakorkeakoulun kansleri vuodesta 1961. Hän julkaisi useita kauppaoikeutta käsitteleviä teoksia.[2][3]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvo Heikosen vanhemmat olivat maanviljelijä Fredrik Oskar Heikonen ja Vendla Karoliina Isotalo ja puoliso vuodesta 1933 Irma Helena Palomaa, professori Matti Herman Palomaan tytär. Ylioppilaaksi Heikonen tuli 1914 ja suoritti oikeustutkinnon 1918, varatuomarin arvon hän sai 1921. Lakitieteen tohtoriksi Heikonen väitteli 1931. Hän toimi asianajajana 1920–1932 ja hoiti virkaa tekevänä useita Helsingin yliopiston oikeustieteellisiä professuureja vuodesta 1938, ennen vakinaistamistaan 1949.[4]

  • Perinnönyhteydestä Suomen oikeudessa silmälläpitäen erikoisesti perillisten omistussuhteita I (väitöskirja) ja II, 1936–1937[4]
  • Liikevaihtoverolaki selityksineen, 1941 Matti Lepon kanssa[4]
  • Avoin yhtiö Suomen oikeuden mukaan, 1948
  • Osakeyhtiö I, 1949 Ilmari Caseliuksen kanssa
  • Irtaimen kauppa, 1958 Aimo O. Aaltosen kanssa
  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 162. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 513. Otava 1968.
  3. Kuka kukin on 1954, s. 190. Helsinki: Otava, 1954. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.3.2013).
  4. a b c L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 167. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sundström, Mia: Heikonen, Arvo (1892–1961). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.