Festival of Britain
Festival of Britain oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1951 järjestetty tapahtuma, joka juhlisti Britannian saavutuksia tieteessä, taiteissa ja teollisuudessa. Sen pääorganisoijana oli työväenpuolueen poliitikko ja ministeri Herbert Morrison.[1]
Kuningas Yrjö VI avasi Festival of Britainin Lontoossa 3. toukokuuta 1951. Tapahtuma ajoitettiin alkamaan Lontoon vuoden 1851 maailmannäyttelyn satavuotisjuhlavuonna, mutta se ei ollut esikuvansa tavoin kansainvälinen tapahtuma, vaan keskittyi puhtaasti Britanniaan. Tapahtuma ei rajoittunut pelkästään Lontooseen, vaan näyttelyitä ja esityksiä nähtiin myös muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kaiken kaikkiaan Festival of Britainin yli 2000 eri tapahtumapaikassa kävi yli 18 miljoonaa vierailijaa ennen tapahtuman loppua syyskuussa 1951.[2][3]
Uusi tapahtuma 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Theresa May ehdotti syyskuussa 2018 Festival of Britainin kaltaisen tapahtuman järjestämistä vuonna 2022. Ehdotus sai julkisuudessa ristiriitaisen vastaanoton[4], mutta Maytä pääministerinä seurannut Boris Johnson myönsi luvan tapahtuman järjestämiselle. Nimen Festival of Great Britain and Northern Ireland (ja pilkkanimen ”Festival of Brexit”) saaneen tapahtuman suunnittelua on jatkettu myös koronaviruspandemian jälkeen huolimatta siitä, että sen vaatimaa rahoitusta voitaisiin muun muassa käyttää pandemian haittaamien taiteiden tukemiseen.[5] Tapahtuman johtajaksi on valittu Lontoon olympialaisten 2012 taiteellinen johtaja Martin Green.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Festival of Britain 1951 The History Press. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Packer, Martin: The 1951 Festival of Britain in Birmingham and the English Midlands The Victorian Web. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ 1951: King George opens Festival of Britain BBC ON THIS DAY. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Duggan, Joe: Theresa May to launch 'Festival of Britain' to boost post-Brexit UK express.co.uk. 30.9.2018. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Woodcock, Andrew: Millions promised for 'Festival Brexit’ should be diverted to save arts events threatened by coronavirus, industry urges The Independent. 18.7.2020. Viitattu 14.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Harris, Gareth: Olympic games supremo Martin Green to lead 2022 post-Brexit UK festival The Art Newspaper. 24.12.2019. Viitattu 14.8.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinclair, Iain: The Festival of Britain, 60 years on The Guardian. 22.4.2011. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
- Atkinson, Harriet: The Festival of Britain: A Land and Its People. I.B.Tauris, 2012. ISBN 978-1848857926 (englanniksi)
- Conekin, Becky E.: The Autobiography of a Nation: The 1951 Exhibition of Britain, Representing Britain in the Post-War World. Manchester University Press, 2003. ISBN 978-0719060595 (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Festival of Britain Wikimedia Commonsissa
