Femonationalismi
Femonationalismi tarkoittaa feminististen teemojen käyttöä muslimi- tai maahanmuuttovastaisessa argumentoinnissa, jota harjoittavat useimmiten oikeistolaiset nationalistit, sukupuolten tasa-arvon edistäjät ja tietyt feministiset toimijat.[1] Feministejä ja kansallismielisiä puolueita yhdistää Sara Farrisin mukaan islamin ja tasa-arvon näkeminen toistensa vastakohtina. Farris puhuu länsimaisen ylivallan käsitteestä, jolla tarkoitetaan perustavanlaatuista käsitystä siitä, että sukupuolten väliset suhteet länsimaissa ovat erityisen edistyneitä.[2]
Syyt ja tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syitä kansallismielisten toimijoiden feministisen retoriikan käytölle on nähty olevan kansallismielisten puolueiden tavoite nykyaikaistaa ohjelmiansa. Lisäksi kansallismieliset puolueet saattavat tavoitella suurempaa kannattajajoukkoa naisten keskuudessa.[3] Veronika Honkasalo ja Titus Hjelm näkevät Suomessa femonationalismin nousun taustalla pidempään jatkuneen hyvinvointivaltion uusliberalisoitumisen. Universaalit palvelut ovat vähentyneet ja tilalle on tullut tarveharkintainen sosiaaliturva. Tämä on vähentänyt tasa-arvoa ja vaikeuttanut eriarvoisuuden tasaamista yhteiskunnassa. Myös talouskriisi ja populismi ovat vaikuttaneet poliittiseen liikehdintään.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Farris, Sara: In the Name of Women's Rights: The Rise of Femonationalism. Duke University Press, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Farris 2017, s. 4
- ↑ Farris 2017, s. 7–8
- ↑ Farris 2017, s. 1–2
- ↑ Honkasalo, Veronika & Hjelm, Titus: ”Tasa-arvo erojen tuottajana ja eriarvoisuuden oikeuttajana: Femonationalismi, turvapaikanhakijat ja media”, Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia, s. 95–96. Gaudeamus, 2020. Teoksen verkkoversio.