Feliks Karasev

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Feliks Dmitrijevitš Karasev (myös Sutyrin, ven. Феликс Дмитриевич Карасёв, Сутырин, Feliks Dmitrijevitš Karasjov, Sutyrin; 1. toukokuuta 1929 Leningrad12. tammikuuta 2023 Pietari[1]) oli venäläinen diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä kolmeen otteeseen yhteensä 15 vuoden ajan vuosina 1963–1992, viimeksi ministerineuvoksena vuosina 1985–1992. Karasev oli KGB:n viimeinen Helsingin-päällikkö kylmän sodan aikana. Hän julkaisi vuonna 1998 muistelmateoksen Naapurinpojan muistelmat, jossa hän kertoi kokemuksistaan Suomessa. Karasevilla ei ollut merkittäviä yhteyksiä suomalaisiin kommunisteihin mutta sosiaalidemokraatteihin ja kokoomuslaisiin kylläkin, mm. Mauno Koivistoon, Juha Vikatmaahan ja Ilkka Suomiseen.

Karasev tuli viimeiselle komennukselleen Suomeen toukokuussa 1985 maasta joulukuussa 1984 poistuneen Viktor Vladimirovin tilalle Helsinkiin KGB-asemapäälliköksi, eli residentiksi. Karasev toimi vuosina 1985–1991 Suomen presidentin ja neuvostojohdon luottamuksellisena viestikanavana, kuten edeltäjänsäkin.[2]

Suomen-komennustensa välillä Karasev työskenteli 1970-luvun lopulla KGB:n Leningradin ulkomaantiedustelussa, jossa muun muassa nuori Vladimir Putin oli hänen alaisenaan. Toinen Karasevin tuolloisista alaisista, Sergei Ivanov, sanoi Karasevin olleen hyödyllinen opettaja itselleen ja Putinille. Karasevin poika on Pietarin valtionyliopistossa taloustieteen professorina työskentelevä Sergei Feliksovitš Sutyrin.[3]

Helsingin Sanomien mukaan Karasev oli KGB-eversti[1], kahden lähteen mukaan KGB-kenraali.[4][5]

  1. a b Hämäläinen, Unto: Felix Karasev 1929–2023: Koiviston ja Kremlin viestinviejä. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 3.2.2023, s. B 16. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2023.
  2. Koivisto 1995, passim, esim. s. 163, 177, 225.
    Karasev 1998, s. 285–400.
  3. Rentola 2009, s. 82.
    Состав Ученого совета Экономического факультета Санкт-Петербургский государственный университет. Viitattu 1.10.2020. (venäjäksi)
  4. National Archives releases over 13,000 JFK assassination files New York Post. 15.12.2022.
  5. Kristiina Häikiö: Paluumatkan mutkat : Inkeriläisten paluumuuton alkaminen ja laajeneminen Neuvostoliiton hajoamisen aikaan (väitöskirja) 16.12.2022. Helsingin Yliopisto.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.