Farmarin tytär
| Farmarin tytär | |
|---|---|
| The Farmer’s Daughter | |
 |
|
| Ohjaaja | H. C. Potter |
| Käsikirjoittaja | |
| Perustuu | Hella Wuolijoen näytelmään Juurakon Hulda vuodelta 1937 |
| Tuottaja | Dore Schary |
| Säveltäjä | Leigh Harline |
| Kuvaaja | Milton R. Krasner |
| Leikkaaja | Harry Marker |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | RKO Radio Pictures |
| Levittäjä |
RKO Pictures Netflix |
| Ensi-ilta | 25. maaliskuuta 1947 |
| Kesto | 97 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Farmarin tytär (The Farmer’s Daughter) on H. C. Potterin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1947. Se perustuu Hella Wuolijoen näytelmään Juurakon Hulda vuodelta 1937.[1]
Farmarin tytär on Mika Waltarin romaaniin perustuvan elokuvan Sinuhe, egyptiläinen (1954) ohella ainoa Hollywoodissa filmattu elokuva, joka perustuu suomalaiseen alkuperäisteokseen. Elokuvan alkuteksteissä Wuolijoen kirjailijanimi Juhani Tervapää oli virheellisesti muodossa ”Juhni Tervataa”.
Elokuvan työnimenä oli ”Katie for Congress”, ja sen käsikirjoitus ruotsalaissukuisine Katrin Holmstrom -nimisine päähenkilöineen tehtiin Ingrid Bergmania ajatellen.[2]
Loretta Young sai pääosasuorituksestaan parhaan naispääosan Oscar-palkinnon.[1] Charles Bickford oli lisäksi ehdolla parhaasta miessivuosasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Farmarin tytär Juurakon Hulda. Helsingin Sanomat, 7.5.1967, s. 63. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ ”Juurakon Hulda” filminä amerikkalaisessa asussa. Helsingin Sanomat, 18.4.1947, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Farmarin tytär Internet Movie Databasessa (englanniksi)