Falck (yritys)
| Falck A/S | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1906 |
| Toimitusjohtaja | Jakob Riis |
| Puheenjohtaja | Niels Smedegaard |
| Kotipaikka |
Sydhavnsgade 18 Kööpenhamina, Tanska |
| Kotisivu | falck.com |
| REDGO Finland | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1984 [1] |
| Toimitusjohtaja | Johan Lindström[1] |
| Kotipaikka | Tuusula[1] |
| Liikevaihto | 17,8 M€ (2016)[1] |
| Liikevoitto | 365 k€ (2016)[1] |
| Henkilöstö | 75 (2016)[1] |
| Kotisivu | falck.com |
Falck on tanskalainen pelastustoimialan yritys. Se tarjoaa sairaankuljetuksen lisäksi tiepalvelua, terveyspalveluja sekä turva- ja pelastusalan koulutusta.[2]
Falck hoitaa Suomessa ympärivuorokautisia puhelinpalveluita ja autoilijan tiepalveluita. Lisäksi yritys tuottaa ensihoito- sekä hoitolaitossairaankuljetuspalveluita julkiselle sektorille. Yritys myy myös turvatuotteita kotitalouksille.
Falck Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeen nykymuotoinen Falck tuli 2005 yrityskaupan myötä, jossa Falck osti Suomen tunnetuimpiin kuuluvan hinaus- ja tiepalvelualan toimijan, Rosqvist-yhtiöt [3]. Falckin toiminta Suomessa muodostuu lukuisten ympärivuorokautisten puhelinpalveluiden tuottamisesta mm. vakuutusyhtiöille ja automaahantuojille, sekä toiminnasta Suomen johtavana hinaus- ja tiepalvelualan yrityksenä.
Suomessa Falckilla työskentelee noin 130 henkilöä. Lisäksi hinaus- ja tiepalvelualan verkostossa on n. 45 yrittäjää työntekijöineen [4].
Tanskalainen Falck-yhtiö osti vuonna 2015 osti enemmistön suomalaisen 9Lives Group Oy:n osakkeista[5] myyden osuutensa takaisin vuonna 2018[6].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikea alkutaival
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sophus Falck [7] perusti ”Kööpenhaminan ja Frederiksbergin pelastusjoukot” – kuten yrityksen virallinen nimi suomeksi kääntyy – tasan 22 vuotta yhden Tanskan historian tuhoisimman tulipalon jälkeen. Sophus Falck oli ollut vuonna 1884 mukana auttamassa Christiansborgin linnan suurpalon sammutustöissä ja nähnyt paikalla vallinneen täydellisen kaaoksen, kun ihmiset yrittivät pelastaa maalauksia ja muita arvoesineitä. Tuolloin vasta 19-vuotias Falck sai siitä idean perustaa järjestäytynyt ja koulutettu ryhmä, joka olisi erityisesti varustautunut auttamaan hätätilanteissa. Lokakuun 3. päivänä 1906 Sophus Falckin perustama 3-kerroksinen pelastusasema avasi ovensa Kööpenhaminan keskustassa. [8]
Assistance-toiminnan alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alusta alkaen Sophus Falck näki kaksi mahdollista tapaa, joilla Pelastusjoukot voisivat ansaita rahaa. Ensinnäkin ne voivat auttaa palopaikalla ja saada maksun jälkikäteen vakuutusyhtiöltä. [8] Toinen tapa oli tarjota apua tulipalojen sekä myrsky- ja vesivahinkojen varalta suurille yksityisasiakkaille, kuten tehtaille, linnoille, kartanoille ja julkisille laitoksille. Tätä avustustoimintaa tarjottiin vuosimaksullisena palveluna. Tilausasiakasjärjestelmästä tulikin yksi yrityksen tärkeimmistä toimintamalleista.[8]
Ensimmäiset ensihoitopalvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sophus Falck teki tarjouksen Kööpenhaminan liikennelaitokselle avustustoiminnasta raitiovaunu- ja junaonnettomuuksissa. Vuosina 1907 ja 1908 Pelastusjoukot avustivat raitiovaunu- ja junaliikennettä yli 250 kertaa. Seuraavaksi Sophus Falck aloitti ambulanssitoiminnan. Pelastusjoukot hankkivat vuonna 1907 Pohjoismaiden ensimmäisen moottorikäyttöisen ambulanssin, ja vuonna 1908 Falck solmi ensimmäisen ambulanssisopimuksen Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevan Gentoften kunnan kanssa. Sophus Falckin hankkima ajolupa moottoriajoneuvon kuljettamiseen oli vasta 46. myönnetty ajolupa Tanskassa.
Vigerslevin suuronnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Pelastusjoukot osoittivat ammattitaitonsa kerta toisensa jälkeen, liiketoiminta kehittyi hitaasti ensimmäisten 15 vuoden aikana.[8] Tilanne muuttui vuonna 1919 Tanskan historian pahimman junaonnettomuuden myötä[9], kun kaksi junaa törmäsi kovassa vauhdissa Kööpenhaminan ulkopuolella. Pelastusjoukot saapuivat paikalle nopeasti pelastamaan ihmisiä, jotka olivat loukussa junanraunioissa. Onnettomuudessa kuoli 40 ihmistä, mutta viranomaiset alkoivat sen jälkeen tukea Pelastusjoukkoja taloudellisesti, jotta ne saisivat lisää ja parempia pelastusvälineitä.[8]
Sophus Falckin perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sophus Falckin kolme poikaa, Rudolph, William ja Harry, olivat olleet tiiviisti mukana isänsä yrityksen toiminnassa jo lapsuudesta lähtien. Isän kuoltua vuonna 1926 pojat ottivat yrityksen johdon käsiinsä. Vanhimmat pojat Rudolph ja William jakoivat kaksi korkeinta virkaa keskenään, kunnes Rudolph kuoli vuonna 1933 ja Williamista tuli toimitusjohtaja. Tässä tehtävässä hän jatkoi kuolemaansa vuonna 1966 saakka.[8]
Kun Sophus Falck oli keskittynyt suurasiakkaisiin, poika Rudolph näki mahdollisuuksia perheille, maanviljelijöille ja pienyrityksille tarjottavissa avustuspalveluissa sovittua vuosimaksua vastaan.[8] 1930-luvulta 1950-luvulle Falck perusti Tanskaan satakunta palo- ja pelastusasemaa, jotka rahoitettiin sekä julkisten että yksityisten tilausasiakkaiden ja käyttömaksuilla. [8]
Falck jatkoi kasvuaan, mutta ajautui vuoden 1973 öljykriisin myötä taloudellisiin vaikeuksiin. Sophus Falckin tavoitteena ei ollut rikastua, mutta nyt yrityksen hyväntahtoinen toimintatapa oli hiljalleen ajamassa sitä tuhoon. Vuonna 1975 liikevaihto oli kohtalaisella tasolla, mutta tulos oli kaukana tavoitteista.[8]
Falck myytiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1988 tanskalainen vakuutusyhtiö Baltica osti yrityksen Falck-suvun neljänneltä sukupolvelta ja alkoi johtaa sitä ammattimaisemmin. Vuonna 1991 Falck yhdistyi norjalaisen hinaus- ja tiepalveluyritys Falkenin kanssa, ja ryhtyi samalla etsimään vastaavaa yritystä Ruotsista. Falck hankki myös pienen tiepalveluyrityksen entisestä Itä-Saksasta, joka toimi nimellä Falck Rettungsdienst.[8]
G4S-fuusio ja kansainvälistyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2000 Falck yhdistyi turvallisuusalan jättiläisen G4S:n kanssa. Uusi yritys, Group 4 Falck, oli maailman toiseksi suurin turvallisuuspalvelujen tarjoaja. Tarkoituksena oli yhdistää pelastus- ja turvallisuuspalvelut, jotta nämä alat voisivat oppia toinen toisiltaan, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi.[8] Nykyinen Falck erotettiin tuolloin omaksi yhtiökseen, jolla ei ole tekemistä G4S:n kanssa.
Vuonna 2004 Allan Søgaard Larsen valittiin Falckin uudeksi pääjohtajaksi. Yhdessä varatoimitusjohtaja Morten R. Pedersenin kanssa hän alkoi kansainvälistää yritystä pääomasijoittaja Nordic Capitalin kanssa.[8] Slovakiassa aloitettiin ambulanssipalvelujen kilpailuttaminen, ja Falck on nyt maan suurimpia sairaankuljetuspalvelujen tarjoajia. Romaniassa oli tarvetta teollisille palontorjuntapalveluille, ja Puolassa kaivattiin lääkäriasemia. Nykyisin Falck toimii yhteensä 45 maassa.[8] Yhdysvalloissa Falck työllistää yli 4 700 ihmistä offshore-alan turvapalveluissa ja ambulanssialalla.[10] Puolassa Falckilla on 3 200 työntekijää ensihoito- ja terveydenhoitoalalla. Slovakiassa Falck työllistää 2 500 ja Ruotsissa yli 2 000 ihmistä ensihoitopalveluissa, hinaus- ja tiepalvelualalla ja terveydenhoitopalveluissa, ja Norjassa työntekijöitä on yli 400. Saksassa Falckilla on yli 1 700 työntekijää.[10] Etelä-Amerikan Kolumbiassa, Panamassa, Venezuelassa, Ecuadorissa, Uruguayssa, El Salvadorissa ja Brasiliassa Falck työllistää yli 3 000 henkilöä.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Vainu.io search.vainu.io.
- ↑ http://www.falck.com/en/services/
- ↑ Falck ostaa enemmistön Rosqvist Yhtiöistä 10/2005. Tekniikka & Talous.
- ↑ Falck hinaus- ja tiepalveluyrittäjät 8/2015. Falck Oy.
- ↑ Falck ostaa enemmistön 9Livesista 7/2015. Kauppalehti.
- ↑ Ambulanssiyhtiön omistajat myivät firmansa ja ostivat sen 4 vuotta myöhemmin takaisin: ”Markkina kasvaa tasaisesti seuraavat 15–20 vuotta” (Talouselämän artikkeli 20.10.2018) talouselama.fi. 7/2015. Viitattu 3.12.2019.
- ↑ Alastair H. Thomas, The A to Z of Denmark, s. 151
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Falck Heritage 8/2015. Falck A/S. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ Vigerslevulykken 8/2015. Jernbanen.dk.
- ↑ a b c Global presence 8/2015. Falck A/S. Arkistoitu 15.6.2015. Viitattu 4.8.2015.