Hinauspalvelu

Hinauspalvelu tarkoittaa palvelua, jossa ajokelvoton ajoneuvo kuljetetaan vahinkopaikalta määränpäähän, joka voi olla korjaamo, romuttamo, välivarasto tai vakuutusyhtiön tarkastuspiste. Palvelu kattaa myös tieltä suistuneen tai juuttuneet ajokelvollisen ajoneuvon auttamisen takaisin tielle. Hinauspalveluihin voidaan laskea myös ajoneuvon korjaaminen tienpäällä. Tällöin voidaan myös puhua tiepalvelusta. Hinauspalvelun tarkoitus on auttaa, kun matkaa ei voida tapahtumahetkellä jatkaa omin voimin.

Historia

Ammattimainen hinaustoiminta käynnistyi Suomessa 1960-luvulla autoistumisen myötä. Silloin oli kuitenkin yleisempää turvautua ei-kaupalliseen apuun. Hinauksessa auttoivat usein tuttavat tavallisilla autoilla tai traktoreilla. Tekniikan Maailma antoi jutuissaan ohjeita omatoimihinaukseen ja hinausköyden kiinnittämiseen eri automalleissa.

Nykytilanne

Nykyään hinauspalvelut ovat pitkälti kaupallisia, vaikka omatoimista hinaustakin vielä esiintyy. Nykyaikaiselle autolle omatoiminen hinaus voi kuitenkin aiheuttaa vaurioita. Kun hinataan tarkoitukseen sopimattomalla kalustolla, voidaan vaarantaa liikenettä ja työturvallisuutta.

Suomessa tehdään vuosittain arviolta 450 000 kaupallista hinauspalvelusuoritetta. Näistä noin 80 prosenttia on muiden kuin asiakkaan itsensä maksamia, esimerkiksi vakuutusyhtiöiden.

Omatoiminen hinaus ja hinaamiseen liittyvät lait

Omatoimista hinausta koskee myös lait ja niissä on aina omat riskinsä. Hinaaminen vääränlaisella kalustolla tai tekniikalla voi aiheuttaa vaaraa ja vahinkoa.

56 § Ajoneuvon hinaaminen

Hinattaessa ajoneuvolla köyttä käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla moottorilla, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme metriä ja se saa olla enintään kuusi metriä. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia käyttäen. Ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, saa hinata vain hinauspuomin varaan nostettuna.

Useaa ajoneuvoa ei saa hinata samanaikaisesti samalla vetävällä ajoneuvolla. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi.

Polkupyörällä, mopolla tai moottoripyörällä hinaaminen on kielletty, jos hinaaminen haittaa ajoa tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille.

62 § Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä

Ajoneuvoa ei saa hinata moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta vastaavaa välinettä. Rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin mainittua välinettä käyttäen hinata pois lähimmän poistumiskohdan kautta.

101 § Suurin sallittu nopeus hinattaessa

Hinattaessa moottorikäyttöistä ajoneuvoa sen omien pyörien varassa on suurin sallittu nopeus 60 kilometriä tunnissa, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

Alan erityispiirteet

Hinauspalvelu on osin sesonkiluonteista työtä. Ajoneuvoja rikkoutuu päivittäin, mutta tapausten lukumäärä voi olla moninkertainen erilaisissa sääolosuhteissa. Kiireisintä on kovien pakkasten, rankkojen lumisateiden ja liukkaiden tieolosuhteiden aikana. Lisäksi yleiset loma-ajat, jolloin on paljon liikennettä teillä ovat sesonkia. Varsinkin pienemmille yrittäjille on tyypillistä, että voi olla päiviäkin ilman tapauksia, mutta välillä tapauksia on ympäri vuorokauden jonoksi asti.^lähde?

Hinauspalvelualan toimijat

Suomessa toimii satoja hinauspalveluja ja muuta tiepalvelua tarjoavia yrityksiä, suurimpina REDGO ja SOS-Hinaus. Ne ovat isoja ketjuja, joiden verkostoon kuuluu useita pieniä yrityksiä. Myös tiepalvelutoimija Autoliitto ostaa palvelutuotantonsa yhä useammin alan yrityksiltä. Vain osalle niistä hinaukset ovat ainoa toimiala, sillä useimmiten yritysten hinaustoimintaa tukee muu kuljetustoiminta, kuten autopurkamo- tai autokorjaamotoiminta. Hinauspalveluille tunnusomaista on ympärivuorokautinen tavoitettavuus. Yrityksiä on yhden miehen ja auton yrityksistä yli 20 auton yrityksiin. Pääsääntöisesti hinausyritykset Suomessa ovat pienyrityksiä.^lähde?

Useimmat automerkit tarjoavat uusien autojen ostajilleen eri maissa maksutonta hinaus- ja tiepalvelua esimerkiksi ensimmäiseen määräaikaishuoltoon asti tai pidemmän takuuajan. Autoilijoiden käytössä on valtakunnallinen tai laajemman alueen kattava puhelinpalvelunumero.

1990-luvun keskivaiheilla Suomeen syntyi valtakunnallinen hinauspalvelu, joka alkoi kokeiluna Tampereen seudulta ja laajeni yli 300 yrityksen verkostoksi yhteisine palvelupuhelinnumeroineen.

Raskaan kaluston hinauspalvelua (vähintään 3 500 kg omamassa) tarjoaa huomattavasti harvempi yritys kuin kevyen kaluston hinauspalvelua. Syynä tähän on kaluston ja ammattitaidon erityisvaatimukset ja näiden aiheuttamat kustannukset. Kuorma-autovalmistajilla on yhä useammin maailmanlaajuisesti toimiva huoltopalveluverkosto monella kielellä palvelevine puhelintukikeskuksineen.^lähde?

Hinnoittelu

Nykyään valtaosaan vapaaehtoisista autovakuutuksista kuuluu hinauspalvelun korvaava turva, josta ei vähennetä omavastuuta. Myös ajoneuvon takuun piiriin usein kuuluu hinauspalvelu. Tällöin hinauksen tilaaja on usein eri kuin maksaja. Valtaosa hinausyrityksistä voi suoraan laskuttaa vakuutusyhtiötä. Hinausvakuutusta käyttääkseen ei asiakkaan tarvitse soittaa aluksi vakuutusyhtiöönsä, vaan palvelun voi tilata suoraan hinausliikkeestä. Hinausliike hakee korvauksen asiakkaan luvalla vakuutuksesta.^lähde?

Hinauspalveluja tuottavan yrityksen kulut muodostuvat pitkältä palkkakuluista, polttoaineesta ja kalustosta. Palkkakulut ovat usein suuremmat kuin muilla kuljetusalan yrityksillä, koska töitä tehdään ja päivystetään kaikkina vuorokauden aikoina ja pyhinä. Hinauksen hintaan vaikuttaa työn kesto (aika ja kilometrit) sekä ajankohta. Esimerkiksi arkena ja päiväaikaan tapahtuva hinauspalvelu on edullisempaa kuin ilta-aikana. Hinauspalveluiden hinnat ja laskentatavat vaihtelevat jonkin verran toimijasta riippuen.^lähde?

Hinnat muodostuvat pääsääntöisesti lähtömaksusta, aikaveloituksesta ja kilometriveloituksesta. Näistä voi olla myös yhdistelmiä, jolloin esimerkiksi tuntiveloitukseen sisältyy tietty määrä kilometrejä.^lähde?

Vaatimukset

Hinaustoiminta on kaupallista tavarankuljetusta, jonka ammattimainen harjoittaminen lukeutuu luvanvaraisiin elinkeinoaloihin. Yrittäjäksi haluavan tulee suorittaa aiemmin Trafin ja nykyisin Traficomin valvoma tavaraliikenteen yrittäjäkurssi ja suorittaa hyväksytysti virallinen koe.^lähde?

Liikenteen harjoittamista koskevan luvan myöntämisen edellytyksenä on liikenneyrittäjäkurssin hyväksytyn suorittamisen lisäksi, että hakija on hyvämaineinen, oikeustoimikelpoinen ja vakavarainen. Hinausautonkuljettajilta vaaditaan ajokortin lisäksi ammattipätevyyden peruskoulutuksen suorittamista, jonka pituus on iästä riippuen 140 tai 280 tuntia.^lähde?

Kuljettajien, jotka ovat saaneet kuorma-auton ajo-oikeuden (C1-, C- tai CE-ajokortti) ennen 10. syyskuuta 2009, ei tarvitse erikseen suorittaa perustason koulutusta. Kaikkien tulee kuitenkin suorittaa ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi jatkokoulutusta 35 tuntia viidessä vuodessa.

Hinausauton kuljettajaksi ei suoraan voi opiskella missään päin Suomessa. Oppiminen tapahtuu työssä oppimalla tai jo alalla olevan opissa.^lähde?