Eve Hietamies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eve Hietamies
Eve Hietamies Keravan kirjastossa 2014
Eve Hietamies Keravan kirjastossa 2014
Henkilötiedot
Syntynyt14. lokakuuta 1964 (ikä 60)
Lappeenranta
Ammatti kirjailija, toimittaja
Vanhemmat Heikki Hietamies, Laila Hirvisaari
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Tuija Eveliina ”Eve” Hietamies (s. 14. lokakuuta 1964 Lappeenranta) on suomalainen kirjailija ja Apu-lehden toimittaja.

Lappeenrannassa lapsuutensa viettänyt Hietamies muutti vuonna 1974 Helsinkiin, jossa asuu nykyisin. Hänen vanhempansa ovat kirjailija Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) sekä ”viihteen sekatyömies” Heikki Hietamies.

Hietamieheltä on ilmestynyt yksitoista romaania, jotka on kustantanut Otava. Esikoisromaani Huomenna on paremmin ilmestyi vuonna 1986 ja herätti ilmestyessään suurta hyväksyntää. Seuraava romaani, Äitienpäivätyttö, ilmestyi vuonna 1987.

Sen jälkeen tahti on hieman hiljennyt ja romaaneiden ilmestymisväli harventunut; kolmas romaani Puujalkakukka ilmestyi vuonna 1989, neljäs Teräsmiehen morsian vuonna 1995 ja viides, Sydän toivoa täynnä -televisiosarjaan perustuva romaani Niin paljon kuuluu rakkauteen vuonna 1999. Puujalkakukassa Hietamies kuvaa asumisyhteisön arkea ja Teräsmiehen morsiamessa nuoren avioparin ongelmallista parisuhdetta.

Hietamiehen omakohtainen, lapsettomuutta käsittelevä romaani Puolinainen ilmestyi vuonna 2002. Vuonna 2010 hän julkaisi pitkän tauon jälkeen romaanin Yösyöttö, joka käsittelee isän ja vauvan suhdetta.[1] Romaanista ilmestyi samanniminen elokuva, jonka ohjasi Marja Pyykkö. Se sai ensi-iltansa 2017. Isän ja pojan suhdetta seurataan myös teoksissa Tarhapäivä (2012), Hammaskeiju (2017), Numeroruuhka (2022) ja ensi vuonna ilmestyvässä Hupparizombie (2025).

Hietamies kuvaa tuotannossaan pääsääntöisesti nuoria kaupunkilaisnaisia, heidän suhteitaan ja elämänkohtaloitaan. Hietamies kuvaa romaaneissaan rakastamisen vaikeutta, risaista perhe-elämää, yhteiselämisen iloja ja kurjuuksia, avioelämän solmuja sekä keskenmenoja hieman tumminkin sävyin, mutta käyttää romaaneissaan myös huumoria.

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri yleisö tuntee Hietamiehen myös monista hänen kirjoittamistaan televisiosarjoista. Isänsä Heikki Hietamiehen kanssa hän kirjoitti vuonna 1994 TV1:lle Kovaa maata -sarjan, joka kuvasi helsinkiläisperheen uutta alkua maaseudulla. Sarjaan tehtiin syksyllä 1997 erikoispitkä päätösjakso.

Myös seuraavan sarjan kirjoittamisen Hietamies aloitti isänsä kanssa ja vuonna 1997 esitettiin suursuosioon nousseen lähiöravintolan elämää kuvanneen Sydän toivoa täynnä -sarjan ensimmäiset osat MTV3-kanavalla. Vuonna 1999 esitettiin sarjan uudet jaksot, jotka Hietamies oli kirjoittanut yhdessä Liisa Urpelaisen kanssa.

Joulukuussa 2003 esitettiin Hietamiehen ja hänen äitinsä Laila Hirvisaaren yhdessä kirjoittama draamasarja Kirje isältä, joka kuvasi jatkosodan loppuvaiheita kotirintamalla. Yhteistyönä on syntynyt myös sarja Tauno Tukevan sota, joka esitettiin syksyllä 2010.[2]

Kustantaja Otava ellei toisin mainita.

  • Huomenna on paremmin, 1986
  • Äitienpäivätyttö, 1987
  • Puujalkakukka, 1989
  • Teräsmiehen morsian, 1995
  • Maailman kallein nalle, 1996, WSOY (kuvakirja; yhdessä Pia Hietamiehen kanssa)
  • Niin paljon kuuluu rakkauteen, 1999
  • Puolinainen, 2002
  • Yösyöttö, 2010
  • Tarhapäivä. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25928-2
  • Hammaskeiju. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-28602-8
  • Numeroruuhka. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-42938-8

Televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Loivamaa, Ismo (toim.): Kotimaisia nykykertojia 1–2, Jyväskylä 2003
  • Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä, Otava 1998
  • Otava: Eve Hietamies