Evald Odenwall
Karl Evald Hamilkar Odenwall (7. lokakuuta 1873 Lappajärvi – 28. elokuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen matematiikan ja luonnontieteiden opettaja, luonnontutkija ja tutkimusmatkailija.[1]
Evald Odenwallin vanhemmat olivat Lappajärven nimismies Karl Ossian Odenwall (1848–1926) ja Juliana Edla Ticklén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1892 Vaasan ruotsalaisesta lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1896 ja sai erotodistuksen 1901.[1]
Odenwall toimi aluksi matematiikan ja luonnontieteiden opettajana Helsingin ruotsinkielisissä oppikouluissa.[1] Vuonna 1901 Odenwall julkaisi yhdessä Toivo Henrik Järven kanssa tutkimuksen Suomen harvinaisista hämähäkeistä. Hän keräsi tutkimusta varten hämähäkkejä vuosina 1897–1899 muun muassa Lappajärveltä, Helsingistä, Kemiön saarelta, Karjalan kannakselta ja Laatokalta Valamon saarelta. Vuonna 1913 Lappajärvellä huvilan omistanut Evald Odenwall kiinnitti valtiongeologi Hugo Berghellin huomiota huvilansa lähiympäristön moreenissa esiintyneisiin kärnäiittilohkareisiin. Berghell alkoi tutkia asiaa ja hän löysi lisää kärnäiittilohkareita Lappajärven saarista sekä tutki myös kärnäiittipaljastumia Vartijasaaressa ja Kärnänsaaren pohjoisosassa.[2]
1920- ja 1930-luvuilla Odenwall tutki kaloja ja teki lintuhavaintoja. Vuonna 1927 hän julkaisi 20 vuoden tutkimustyöhön perustuneen tutkimuksen Lappajärven kalalajeista, tutkimukseen sisältyi myös kuvaus Lappajärven maa- ja kallioperägeologiasta sekä pinnanmuodoista. Vuonna 1934 Odenwall julkaisi Hydrografisen toimiston tiedonantoja-sarjassa Lappajärven syvyyskartan ja artikkelin Lake Lappajärvi – Bathymetric chart, notes on thermal conditions. Artikkeli sisälsi järviveden lämpötilaan, sademääriin, virtaamaan ja järviveden kemiaan liittyneitä mittauksia, joita Odenwall oli tehnyt parinkymmenen vuoden aikana sekä lyhyen kuvauksen Lappajärven järvimalmiesiintymistä.[2]
Evald Odenwall oli naimisissa vuodesta 1905 ylioppilas Vera Rosina Heimbergerin kanssa. [1]
