Eva Vilhelmina Mannerheim
Eva Vilhelmina Mannerheim os. von Schantz; (2. syyskuuta 1810 Noormarkku – 19. toukokuuta 1895 Louhisaaren kartano, Askainen)[1] oli kreivi Carl Gustaf Mannerheimin puoliso ja marsalkka Mannerheimin isoäiti.
Perhetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eva von Schantzin isä oli everstiluutnantti Carl Constantin von Schantz (3. helmikuuta 1773 Mouhijärvi – 3. heinäkuuta 1851 Turku) ja äiti Carolina Lovisa Weissman von Weissenstein (3. toukokuuta 1775 Loimaa – 25. maaliskuuta 1838 Turku).[2] Eva Vilhelmina von Schantz ja Carl Gustaf Mannerheim avioituivat vuonna 1832 Turussa.[1]
Louhisaaren isoäiti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mannerheimin perhe asui Louhisaaren kartanossa ja ajoittain Vaasassa, kun Carl Gustaf Mannerheim toimi Vaasan läänin maaherrana ja myös Viipurissa Carl Gustaf Mannerheimin toimiessa Viipurin hovioikeuden presidenttinä. Louhisaaren kartanon toisessa kerroksessa on huone, joka tunnetaan ”isoäidin makuukamarina”. Sinivihertävässä huoneessa on biedermeierajan verhoja jäljittelevät maalaukset ja täällä Eva Mannerheim asui viimeiset vuotensa.
Eva Mannerheim Sparren lapsuudenmuistelmissa kerrotaan paljon isoäidistä, joka huoneestaan käsin valvoi napakasti kartanon töitä, huolehti lasten käytöstavoista ja opetti tytöille englantia.[3] Mannerheim-Sparre kuvailee kuinka Louhisaaressa isoäiti toimi ruokaperinteen välittäjänä: ”Hallista tultiin suoraan ruokasaliin, ja sen vieressä oli isoäidin makuuhuone, jonka sisäpuolella oli tarkan valvonnan alainen säilytyskomero. Isoäidiltä tulivat kaikki taloudenpitoa koskevat määräykset. Hän ylläpiti yksinkertaisesta maalaisympäristöstä ja seuraelämän puutteesta huolimatta perinteisiä tapoja ja opetti meille ulkoista hienostuneisuutta.” Mannerheim-Sparre on korostanut isoäitinsä roolia myös tunnelmanluojana. Isoäiti ”taikoi esiin mitä ihmeellisimpiä aterioita”, kuten hän myöhemmin muisteli ja ”hankki herkullisia raaka-aineita eri maista. Hän tiesi, että pojat olivat nälkäisiä saapuessaan kadettikoulusta ja kouluistaan lomille. Hän tiesi, että tytöt tarvitsivat hyvää ruokaa. Isoäiti ei koskaan väsynyt tuomaan iloa ja onnellisuutta pöydän ympärille.”[4]
Louhisaaren linnan talousresepteissä, jotka on koottu vuonna 2008, on Mannerheimin suvun ohjeita monenlaisiin vaivoihin ja osaa niistä on arveltu Eva Mannerheimin kirjoittamiksi. Hän on kirjoittanut muistiin parannuskeinoja vaivoihin kuten peräpukamat, keuhkotauti, hermoheikkous ja raskasmielisyys, lisäksi lähes kaikki eläinten vaivoihin kirjoitetut ohjeet ovat hänen käsialallaan muistiin merkittyjä. Tästä voi päätellä että myös talouden hevosten ja lehmien hyvinvointi on ollut hänelle tärkeää.[5]
Eva ja Carl Gustaf Mannerheimin lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sofia Augusta (10. elokuuta 1833 Vaasa – 25. toukokuuta 1867 Tukholma), avioitui vuonna 1866 italialaisen diplomaatin Francois Cottan kanssa, kuoli esikoistyttärensä Jeannen (1867–1910) synnytykseen.
- Carl Robert (1835–1914). Suomen marsalkka Mannerheimin isä. Avioitui vuonna 1862 Hélène von Julinin kanssa. Peri kreivin arvon.
- Eva Carolina Vilhelmina, Mimi (17. joulukuuta 1836 Viipuri – 30. syyskuuta 1905 Sjöberg, Tenhult, Jönköpings län, Ruotsi). Pysyi naimattomana ja lunasti isoveljensä Carl Robertin vararikon vuonna 1880 jälkeen Louhisaaren kartanon, jonka viimeinen Mannerheim-sukuinen omistaja hän oli. Vastasi äitinsä kanssa Carl Robertin veloista.[6][7] Kasvatti sisarensa Sofian tyttären Jeanne Cottan. — "Louhisaaren osti Carlin naimaton sisar Mimmi (Eva Karolina Wilhelmiina) Mannerheim. Suomen Pankin huhtikuussa 1881 hyväksymä hinta valahti 200 000 markkaan, koska Mimmi otti kontolleen veljen velkoja. Järkevä klikki hoiti asian, eivätkä saamamiehet kärsineet sellaista vääryyttä, jonka sovittaminen olisi onnistunut pidemmällä tarjouskilpailulla. Mimmillä ja Eva-mummulla oli perintöosaa jäljellä ja heitä takasi Aurora Karamzin, Mannerheimien kaukainen sukulainen ja suurvelkoja Paul Demidovin äiti. Carl ei saanut penniäkään ja samoin kävi hänen lapsilleen, sillä kauppaehtoihin sisältyi serkku Jeanne Cottan perimysoikeus".[8]
- Anna Maria (18. kesäkuuta 1840 Viipuri – 1924 Nyköping), avioitui löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöldin kanssa.
- Lars August (16. heinäkuuta 1843 – 1846 Viipuri), kuoli 3-vuotiaana.
- Gustaf Johan (27. lokakuuta 1846 Viipuri – 28. joulukuuta 1865 Turku), kuoli 19-vuotiaana.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Von Schantz, suku
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Von Schantz nr 1255, tab 64 Adelsvapen.com. 22.12.2014. Viitattu 14.3.2016. (ruotsiksi)
- ↑ von Schantz, Johan Eberhard Kansallisbiografia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.3.2016.
- ↑ Pylkkänen, Riitta & Härö, Elias: Louhisaaren opaskirja, s. 41–42. Museovirasto, 1998.
- ↑ Baer, Natalia (valokuvat) & Haavikko, Anna-Liisa (toim.) & Vihmanen, Liisa (toim.): Mummokirja. (Artikkeli: ”Ihmisiä, vuosia, elämää – piirteitä eurooppalaisen vanhuuden historiasta”, kirjoittanut Kolbe, Laura) Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-113-9 Artikkelin verkkoversio (viitattu 14.3.2016).
- ↑ Kuurne, Jouni: Louhisaaren linnan talousreseptit, s. 118–124, 155–156. SKS, 2008.
- ↑ Meri Veijo: Suomen marsalkka C.G.Mannerheim, s. 112. WSOY, 1994.
- ↑ MANNERHEIM - SUKUTAUSTA mannerheim.fi. Viitattu 3.3.2024.
- ↑ Keskisarja, Teemu: Hulttio - Gustaf Mannerheimin painava nuoruus. Siltala, 2018. ISBN 9789522345660
- ↑ Mannerheim nr 277, tab 8 Adelsvapen.com. 22.12.2014. Viitattu 14.3.2016. (ruotsiksi)