Euran kunnankirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euran kunnankirjasto
Sijainti pääkirjasto: Satakunnankatu 33, 27510 Eura;[1]
lisäksi 4 sivutoimipistettä
Koordinaatit pääkirjasto: 61.12660°N, 22.14584°E
Tyyppi kunnankirjasto
Perustettu 1863
Kokoelman koko Laskua 115 075 (2020)[2]
Lainauksia vuodessa Laskua 164 581 (2020)[2]
Asiakkaita lainaajia Laskua 3 386 (2020)[2]
Budjetti Laskua 547 332 euroa (2020)[2]
Työntekijöitä Laskua 6,2 (2020)[2]
Euran kunnankirjasto; Euran pääkirjasto, Hinnerjoen kirjasto, Honkilahden kirjasto, Kiukaisten kirjasto, Panelian kirjasto

Euran kunnankirjasto on vuonna 1863 perustettu yleinen kirjasto Satakunnassa sijaitsevassa Euran kunnassa.[1] Kunnankirjasto koostuu Euran pääkirjastosta ja neljästä sivukirjastosta.[3][2][1][4] Euran kunnankirjasto on osa Satakunnan kaikkien yleisten kirjastojen yhteistä, vuonna 2009 perustettua Satakirjastot-kirjastokimppaa, joka tuo satakuntalaisten käyttöön koko maakunnan yleisten kirjastojen aineistokokoelman.[5][6][7]

Ensimmäinen kirjasto Euran seudulla perustettiin ilmeisesti vuoden 1852 vaiheilla. Vanhimmat arkistossa olevat kirjastoa koskevat asiakirjat ovat vuodelta 1863. Nämä asiakirjat olivat Euran kirkon vintiltä löytyneitä kuulutuksia. Sen sijaan näistä asiakirjoista ei käy ilmi, mikä yhteisö on ylläpitänyt kirjastoa. Jotkut tiedot viittaavat seurakuntaan. G. W. Homén oli kirkkoherra, ja tarkastukset pidettiin kirkon tiloissa. Tiedossa on myös, että Johan Sunell oli koulumestari ja lukkari ja aloitti vuonna 1863 työn kirjastonhoitajana.

Kirjaston alkuaikoina kirjojen määrä kirjastossa oli 70:n paikkeilla. Kun kirjastoa on järjestetty vuonna 1895, kirjoja oli 452. Kirjastossa oli 1880-luvulla toiminut myös lukusali.

Kirjaston ensimmäiset säännöt ovat vuodelta 1882. Kirkonkylän ja Naarjoen kirjastot on julistettu kunnan omiksi vuonna 1912. Tuolloin kirjastokomitea oli jo ehdottanut järjestelmää, jossa oli kantakirjasto, kylien piirikirjastot ja lastenkirjastot. Kantakirjaston pöytäkirjat alkavat vuodesta 1914. Samalta vuodelta on myös kirjastojen yleiset säännöt.

Kansakoulujen oppilaskirjastot on siirretty kunnan kirjaston hoitoon vuonna 1964. Piirikirjastojen johtokunnat on lakkautettu 1962, jolloin kirjastotoimi siirtyi kokonaan kirjastolautakunnalle.

Euran entiset kirjastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naarjoen kirjaston vanhimmat asiakirjat ovat vuodelta 1890. Naarjoen sivukirjaston toimikausi oli 1890–1896.

Kauttuan kirjasto toimi Kauttualla vuodesta 1951 vuoteen 1987. Kirjasto kamppaili tilaongelmien kanssa, ja muun muassa vuonna 1989 kirjasto jouduttiin pitämään suljettuna. Toimipaikka oli vuokrattuna. Kauttuan kansakoulun oppilaskirjasto siirrettiin Kauttuan kirjastoon 1966. Uuden Euran pääkirjaston valmistuttua Kauttuan kirjasto lakkautettiin ja kirjat siirrettiin pääkirjastoon.

Vallin sivukirjasto toimi vuodesta 1954 vuoteen 1969.

Kahalan sivukirjasto toimi vuodesta 1962 vuoteen 1969.

Euran nykyinen kirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjasto on ajan saatossa toiminut useissa paikoissa. Ennen kunnan omistukseen tuloa kirjasto toimi kirjaston hoitajan kotona tai kansakoululla. Myöhäisempiä toimipaikkoja ovat olleet muun muassa paloasema, Kirkonkylän vanha koulu ja kunnantalon siipeen rakennettu kirjasto.

Nykyinen pääkirjasto sijaitsee Satakunnankadun varrella ja itse kirjastotalo valmistui lokakuussa 1989. Rakennuksessa on kirjasto-, näyttely- ja kokoustiloja yhteensä 1020 neliömetriä. Kirjastotalossa on myös esillä eri taiteilijoiden taidetta.

Kirjaston kokoelma käsittää noin 70 000 kirjaa, noin 6 000 musiikkiäänitettä, noin 900 nuottia ja yli 2 800 DVD-levyä. Noin sataa sanoma- ja aikakauslehteä voi lukea kirjaston lehtilukusalissa.

Kirjaston aineisto on järjestetty aiheittain ryhmiin ja luokkiin yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaan. Kirjaston aineisto jakautuu kymmeneen pääluokkaan ja luokat on tarpeen mukaan vielä jaettu alaluokkiin. Toisaalta kaikki luokat eivät ole käytössä.

Kaunokirjallisuusaineistosta, luokka 84.2, on tehty alaryhmiä, jotka ovat dekkarikirjallisuus, fantasiakirjallisuus, eräromaanit, sotaromaanit, huumorikirjallisuus, novellit, isotekstiset kirjat sekä selkokirjat. Näistä dekkarikirjallisuus, fantasiakirjallisuus, novellit ja erä- ja sotaromaanit on sijoitettu niin sanottuun kamariin, kirjaston eteläsiipeen. Kamariin on sijoitettu myös runot ja näytelmät sekä kotiseutukokoelma.

Lasten ja nuorten osastolla on kuva-, satu- ja runokirjoja, romaaneja, tietokirjoja, sarjakuvia, VHS-kasetteja sekä CD- ja DVD-levyjä.

Kirjallisten teosten ja audiovisuaalisen aineiston lisäksi kirjaston asiakkaiden käytössä on myös tietokoneita Internetin ja tietokantojen selailuun sekä kopiokone ja tutkijanhuone.

Eskola-kokoelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjastossa on esillä erikoiskokoelma. Geologi Pentti Eskolan (1883–1964) kirjakokoelma saatiin Euran kirjastoon lahjoituksena.

Pentti Eskola syntyi Honkilahdella ja teki elämäntyönsä Helsingin yliopistossa. Siellä hän toimi geologian ja mineralogian professorina vuosina 1924–1953. Joka viides vuosi jaetaan myös Suomen Geologisen Seuran vuonna 1963 perustama Eskola-mitali. Eskolan kirjalliseen tuotantoon kuuluu sekä yleistajuisia että tieteellisiä kirjoituksia. Tehtyään väitöskirjansa Eskola nousi maailman geologien eturiviin ja vaikutti suuresti geologian sanastoon.

Lähikirjastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinnerjoen kirjasto

Hinnerjoen kirjasto sijaitsee Hinnerjoen koulun välittömässä läheisyydessä. Kirjaston kokoelma sisältää noin 7 000 nidettä, joista lasten ja nuorten kirjoja on noin 3 000. Asiakkaiden käytössä on myös noin 20 sanoma- ja aikakauslehteä.

Laajempi aineiston saatavuus on varmistettu viikoittaisilla kuljetuksilla pääkirjaston ja Hinnerjoen kirjaston välillä. Lisäksi vaihtuvat siirtokokoelmat monipuolistavat aineistoa. Ne järjestetään pääkirjastosta käsin.

28.11.2016 alkaen Hinnerjoen kirjasto on auki omatoimisesti. Sisään pääsee kirjastokortilla ja pin-koodilla. Henkilökunta on paikalla kerran viikossa.

Honkilahden kirjasto

Honkilahden kirjaston kokoelma sisältää noin 5 400 nidettä. Viikoittaisia kuljetuksia on myös Honkilahden ja pääkirjaston välillä. Vaihtuvia siirtokokoelmia on myös Honkilahdella.

4.1.2016 alkaen Honkilahden kirjasto on auki omatoimisesti. Sisään pääsee kirjastokortilla ja pin-koodilla. Henkilökunta on paikalla kerran viikossa.

Kiukaisten kirjasto

Kiukaisten kirjasto sijaitsee aivan Kiukaisten keskustassa Eurakoskentien varrella.

Kirjaston kokoelmassa on noin 19 000 nidettä. Aikuisille sekä lapsille ja nuorille on tarjolla kauno- ja tietokirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä CD- ja DVD-levyjä. Kuljetukset pääkirjaston ja Kiukaisten kirjaston välillä parantavat aineiston saatavuutta.

Panelian kirjasto

Panelian kirjasto sijaitsee Panelian keskustassa Mäkiläntiellä.

Kirjaston kokoelmassa on noin 19 000 nidettä. Aikuisille, lapsille ja nuorille on tarjolla kauno- ja tietokirjallisuutta sekä CD- ja DVD-levyjä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilataan vuosittain noin 30.

Aineiston saatavuutta varmistavat kuljetukset pääkirjaston ja Panelian kirjaston välillä.

Panelian kirjasto muuttui omatoimikirjastoksi 10.6.2017.

Satakirjastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran kirjasto kuuluu Satakirjastot-kirjastoverkkoon. Tämä kirjastokimppa on Suomen ensimmäinen koko maakunnan kattava kirjastojärjestelmä. Satakirjastoilla on yhteinen kirjastokortti, verkkokirjasto ja esimerkiksi yhteinen varausjono. Kirjoja siirrellään kirjastoverkon toimipisteistä toiseen varausten mukaan.[6][7]

  1. a b c Arkistoitu kopio kirjastot.fi. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 2.7.2021.
  2. a b c d e f Tilastohaku: Eura kirjastot.fi. Viitattu 2.7.2021.
  3. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot Euran kunta, eura.fi. Viitattu 2.7.2021.
  4. Palvelupisteet ja aukioloajat - Euran pääkirjasto Satakirjastot, satakirjastot.finna.fi. Viitattu 2.7.2021.
  5. Satakirjastot ja kunnat Satakirjastot, satakirjastot.finna.fi. Viitattu 5.7.2021.
  6. a b Sini Kuvaja: Tapa käyttää kirjastoa muuttuu: Näitä kirjoja varataan Satakunnassa eniten ja näin kauan jonotus voi kestää Satakunnan Kansa, satakunnankansa. 4.12.2018. Viitattu 5.7.2021.
  7. a b Jenni Joensuu: Satakunnan kirjastoille yhteinen varausjono 2.1.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 5.7.2021.

Muut lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]