Eugen Fink
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Eugen Fink (11. joulukuuta 1905 Konstanz – 25. heinäkuuta 1975 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi.
Fink työskenteli Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin kanssa ja kehitti fenomenologiaa. Kun kansallissosialistit kielsivät Husserlia toimimasta opettajana, myös Fink luopui virastaan ja toimi tämän avustajana. Husserlin kuoltua Fink toimitti hänen kirjoituksensa turvaan Belgiaan. Sodan jälkeen Fink habilitoi itsensä Freiburgin yliopistoon. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1971 sairauden vuoksi.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vom Wesen des Enthusiasmus (1947)
- Oase des Glücks (1957)
- Nachdenkliches zur ontologischen Frühgeschichte von Raum - Zeit -Bewegung (1957)
- Alles und Nichts (1959)
- Spiel als Weltsymbol (1960)
- Nietzsches Philosophie (1960)
- Metaphysik und Tod (1969)
- Metaphysik der Erziehung im Weltverständnis von Plato und Aristoteles (1970)
- Heraklit. Seminar mit Martin Heidegger (1970)
- Erziehungswissenschaft und Lebenslehre (1970)
- Sein und Mensch. Vom Wesen der ontologischen Erfahrung (1977)
- Grundfragen der systematischen Pädagogik (1978)
- Grundphänomene des menschlichen Daseins (1979)
- Grundfragen der antiken Philosophie (1985)
- Welt und Endlichkeit (1990)
- Hegel (2006)
- Heraklit - Seminar mit Martin Heidegger (1996)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eugen-Fink-Archiv (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)