Etelänpuukiipijä
| Etelänpuukiipijä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Puukiipijät Certhiidae |
| Suku: | Puukiipijät Certhia |
| Laji: | brachydactyla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Certhia brachydactyla |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Etelänpuukiipijä (Certhia brachydactyla) muistuttaa puukiipijää. Sen elinalue rajoittuu Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Etelänpuukiipijän erottaa Suomessakin esiintyvästä puukiipijästä lähinnä siitä, että sen kupeet ovat ruskehtavat, kun taas puukiipijällä ne ovat vaaleat. Etelänpuukiipijää ei ole tavattu Suomessa. Etelänpuukiipijän tieteellinen lajinimi, brachydactyla, merkitsee lyhytvarpaista. Sen takavarpaan kynsi onkin paljon lyhyempi kuin puukiipijällä, mutta tämän eron voi huomata vain tutkija, joka pitää lintua kädessään. Etelänpuukiipijä on 12–13 cm pitkä ja painaa 8–12 g.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelänpuukiipijän elinympäristöjä ovat lehtimetsät, puistot ja puutarhat. Esiintymisalueensa vuoristoseuduilla laji esiintyy myös havumetsissä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravintona etelänpuukiipijä käyttää hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaras hautoo 5–7 munaansa 14–15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 2 viikon ikäisinä. On todennäköistä, että etelänpuukiipijä risteytyy jossakin määrin puukiipijän kanssa[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Certhia brachydactyla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Kuitunen, Markku ja Strang, Antti: ”12. Unkarissa poikaset kasvavat hitaammin”, Puukiipijä, s. 70-72. Hämeenlinna: Docendo, 2024. ISBN 978-952-382-800-1