Nurmipiippo
(Ohjattu sivulta Etelännurmipiippo)
Nurmipiippo | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Vihviläkasvit Juncaceae |
Suku: | Piipot Luzula |
Laji: | multiflora |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Nurmipiippo (Luzula multiflora) on vaatimaton, monivuotinen vihviläkasvi. Sillä on kaksi alalajia, etelännurmipiippo (Luzula multiflora subsp. multiflora) ja pohjannurmipiippo eli pohjanpiippo (Luzula multiflora subsp. frigida).
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmipiippo kasvaa löyhinä mättäinä. Sen lehtitupet ovat umpinaisia. Kukat sijaitsevat sykeröissä siirottavien haarojen päissä. Kasvi on tuulipölytteinen. Nurmipiipon hedelmä on kolmesiemeninen, kartiomainen kota. Siemenet ovat munanmuotoisia ja pari millimetriä pitkiä. Siemenissä on valkoinen ja öljypitoinen rasvalisäke.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmipiippo kasvaa yleisenä koko Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmipiippo viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, esimerkiksi niityillä, heinänurmissa, letoilla ja teiden varsilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Nurmipiippo (Luzula multiflora) Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2022: Nurmipiipon (Luzula multiflora) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Nurmipiippo (Luzula multiflora)
- Valokki – nettikasvio: Nurmipiippo (Luzula multiflora)
- ITIS: Luzula multiflora (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Luzula multiflora (englanniksi)
- Flora of China: Luzula multiflora (englanniksi)