Nurmipiippo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Etelännurmipiippo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nurmipiippo
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Vihviläkasvit Juncaceae
Suku: Piipot Luzula
Laji: multiflora
Kaksiosainen nimi

Luzula multiflora
(Ehrh.) Lej.[1]

Katso myös

  Nurmipiippo Wikispeciesissä
  Nurmipiippo Commonsissa

Nurmipiippo (Luzula multiflora) on vaatimaton, monivuotinen vihviläkasvi. Sillä on kaksi alalajia, etelännurmipiippo (Luzula multiflora subsp. multiflora) ja pohjannurmipiippo eli pohjanpiippo (Luzula multiflora subsp. frigida).

Nurmipiippo kasvaa löyhinä mättäinä. Sen lehtitupet ovat umpinaisia. Kukat sijaitsevat sykeröissä siirottavien haarojen päissä. Kasvi on tuulipölytteinen. Nurmipiipon hedelmä on kolmesiemeninen, kartiomainen kota. Siemenet ovat munanmuotoisia ja pari millimetriä pitkiä. Siemenissä on valkoinen ja öljypitoinen rasvalisäke.[2]

Nurmipiippo kasvaa yleisenä koko Suomessa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmipiippo viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, esimerkiksi niityillä, heinänurmissa, letoilla ja teiden varsilla.

  1. Suomen Lajitietokeskus: Nurmipiippo (Luzula multiflora) Viitattu 29.12.2023.
  2. Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]