Ernst Therman
Ernst Arnold Therman (16. syyskuuta 1869 Kuopio – 1. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen ylilääkäri ja lääkintöneuvos.[2][3][4][5]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Therman pääsi ylioppilaaksi 1887 Kuopion lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1892, filosofian maisteriksi 1897, lääketieteen kandidaatiksi 1895, lääketieteen lisensiaatiksi 1899 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1907. Therman teki opintomatkoja Keski-Eurooppaan ja Ruotsiin 1902–1903, Saksaan 1911 sekä Tanskaan ja Ruotsiin 1932.[2][3][6][5]
Therman oli Niuvanniemen keskuslaitoksen alilääkärinä 1899–1905, Lapinlahden keskuslaitoksen alilääkärinä 1905–1914, Pitkäniemen keskuslaitoksen ylilääkärinä 1914–1918, lääkintöhallituksen mielisairaanhoito-osaston lääkintöneuvoksena 1918–1936 sekä Veikkolan parantolan lääkärinä vuodesta 1930 alkaen. Therman siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle 1936. Hän oli Suomen psykiatrisen yhdistyksen puheenjohtajana 1922–1925, Sielunterveysseuran puheenjohtajana 1932–1936 ja Hildur Brummer – Christian Sibelius -säätiön valtuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 1935 alkaen.[2] Therman oli Duodecim-seuran julkaiseman Suomen Terveydenhoitolehden toimituksen jäsenenä, ja lehdessä julkaistiin myös hänen kirjoittamiaan artikkeleita. Therman oli Duodecimin kirjastonhoitajana 1895–1898, sihteerinä 1895–1896 ja rahastonhoitajana 1906–19l4. Suomen Psykiatris-neurologisen Yhdistyksen johtokunnan jäsenenä Therman oli 1913–1922 ja puheenjohtajana 1922–1925. [7][5]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ernst Thermanin vanhemmat olivat Kuopion yläalkeiskoulun rehtori ja matematiikan kollega Karl Arnold Therman (1823–1900) ja Jenny Vilhelmina Wenell. Ernst Therman oli naimisissa vuodesta 1898 Jenny Maria Viikin (k. 1948) kanssa.[2] Eeva Therman-Patau oli heidän tyttärensä.[8]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monografioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ueber die sogenannte primäre Sinusthrombose. Väitöskirja. Helsingfors 1907.
Toimitteita ja suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pihl, Albin: Hälso- och sjukvård ombord. Omarbetad efter 2. upplagan av Ernst Therman. Schildt, Helsingfors 1922.
- Pihl, Albin: Terveyden- ja sairaanhoito aluksilla. Suomen oloihin sovittaen suomentanut Ernst Therman. Otava 1923.
- Neuman-Rahn, Karin: Sielullisesti sairas ihminen ja hänen hoitonsa. Suomennoksen tarkastanut Ernst Therman. 2. painos WSOY 1927.
Artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mielisairaaloista. Suomen terveydenhoito-lehti, 15.9.1916, nro 9, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Unettomuus ja sen hoito. Suomen terveydenhoito-lehti, 15.2.1925, nro 2, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Sairaala sodan jaloissa: Kertomus elämästä Pitkäniemen keskuslaitoksella vallankumouksen ja sisällisen sodan aikana 28.I–7.V.1918. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 91/1975.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuka kukin on. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d Kuka kukin oli 1961. Wikiaineisto.
- ↑ a b Ernst Arnold Therman. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899.
- ↑ Aikalaiskirja 1934, s. 676.
- ↑ a b c 70-vuotias. Lääkintöneuvos Ernst Therman, Helsingin Sanomat, 16.09.1939, nro 249, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2024
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Arnold Therman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 5.10.2019.
- ↑ Suomen Terveydenhoitolehden toimituksen jäsenenä.
- ↑ Kuka kukin on 1954, s. 885.