Ernst Neizvestny
Ernst Neizvestny | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. huhtikuuta 1925 Sverdolsk, Neuvostoliitto |
Kuollut | 9. elokuuta 2016 (91 vuotta) New York, Yhdysvallat |
Ammatti | kuvataiteilija |
Taiteilija | |
Taidesuuntaus | ekspressionismi |
Ernst Neizvestny (9. huhtikuuta 1925 Sverdolsk, Neuvostoliitto[1] – 9. elokuuta 2016 New York, Yhdysvallat[2]) oli amerikanvenäläinen kuvanveistäjä, syntyperältään juutalainen.[3]
Neizvestny lähti Neuvostoliitosta 1976 siinä vaiheessa, kun juutalaisille sallittiin maastamuutto. Hän muutti ensin Sveitsiin ja sieltä vuoden kuluttua Yhdysvaltoihin.[3]
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ae/%D0%9C%D0%B5%D0%BC%D0%BE%D1%80%D0%B8%D0%B0%D0%BB%D1%8C%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%BF%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81_%D0%B6%D0%B5%D1%80%D1%82%D0%B2%D0%B0%D0%BC_%D0%BF%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D1%82%D0%B8%D1%87%D0%B5%D1%81%D0%BA%D0%B8%D1%85_%D1%80%D0%B5%D0%BF%D1%80%D0%B5%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9.jpg/180px-%D0%9C%D0%B5%D0%BC%D0%BE%D1%80%D0%B8%D0%B0%D0%BB%D1%8C%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%BF%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81_%D0%B6%D0%B5%D1%80%D1%82%D0%B2%D0%B0%D0%BC_%D0%BF%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D1%82%D0%B8%D1%87%D0%B5%D1%81%D0%BA%D0%B8%D1%85_%D1%80%D0%B5%D0%BF%D1%80%D0%B5%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9.jpg)
Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov arvosteli ankarasti Neizvestnyn töitä tämän näyttelyssä 1962:[3] "Saastaa! Paskaa! Häpeällistä!" mihin Neizvestny vastasi: ”Voitte olla pääministeri ja puheenjohtaja, mutta ette täällä minun töitteni edessä. Täällä minä olen pää.”[4] Kiistasta huolimatta Hruštšovin sukulaiset pyysivät Neizvestnyltä muistomerkin Hruštšovin haudalle[3]. Muistomerkki paljastettiin monien vaiheiden jälkeen 1974 Novodevitšin hautausmaalla[5].
Neizvestnyn tunnettuja töitä on Gulag-vankileirien muistomerkki Surun naamio, joka paljastettiin 1996 Venäjällä Magadanissa.[3]
Presidentti Urho Kekkonen sai 1965 pääministeri Aleksei Kosyginilta lahjaksi Neizvestnyn veistoksen Äiti maa.[6] Vuonna 1975 Neizvestny lähestyi Kekkosta epävirallisesti kirjeellä, jossa hän pyysi Kekkosen apua maastapoistumisluvan saamiseksi. Kun Neizvestny julkisti kirjeen kansainväliselle lehdistölle, Kekkosen silmissä siitä tuli propagandakirje.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- René Nyberg: Patriarkkoja ja oligarkkeja. Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-569-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://tass.com/society/893446
- ↑ Ernst Neizvestny: A Principled and Uniquely Talented Artist Moscow Times. 10.8.2016. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Prominent Russian-American Sculptor Ernst Neizvestny Dead At 91 rferl.org. 10.8.2016. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Obituary: Ernst Neizvestny died on August 9th The Economist. 20.8.2016. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Nyberg s. 14–15
- ↑ Nyberg s. 18
- ↑ Nyberg s. 13–14
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst Neizvestny Wikimedia Commonsissa