Erkki Salonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kultuurivaikuttajana toiminutta professoria. Assyriologi Erkki Salosesta on eri artikkeli.
Aukusti Tuhka, Erkki Salonen ja L. A. Puntila Tuhkan ateljeessa vuonna 1959.

Erkki Aarre Kalevi Salonen (16. huhtikuuta 1920 Helsinki15. marraskuuta 2001 Espoo) oli suomalainen professori[1] ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja 1900-luvun loppupuolella.[2]

Salonen toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa ja toimi sen ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1949–1956. Sen jälkeen hän oli Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä vuosina 1957–1980. Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna 1980.[1]

Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Seikko Eskola kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.[2]

Salonen toimi nuoruudessaan myös pilapiirtäjänä ja kuvittajana. Hän teki kansikuvan ja kuvituksen muun muassa Aaro Hongan suosittuun poikakirjaan Juanikkaat virtaheposet (1940).[3]

  • Suomalaisen kulttuurin säätelyn järjestelmä: sosiologinen tutkimus (väitöskirja). Helsinki: Helsingin yliopisto, 1970.
  • Henkistä ja taloudellista viljelyä: Jenny ja Antti Wihurin rahasto 1942–1992. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12461-7.
  1. a b Kuka kukin on 1982, s. 878. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5
  2. a b Eskola, Seikko: Kulttuurin organisaattori jätti syvän jäljen. Kanava, 2011, nro 6, s. 66–67. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0355-0303
  3. Ville Hänninen: Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia, s. 116. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2017.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kulha, Keijo K.: Kulttuurin etulinjassa: Erkki Salonen 1920–2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010. ISBN 978-952-222-194-0
  • Numminen, Jaakko: ”Salonen, Erkki (1920–2001)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 641–643. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.