Erkki Rankama
Erkki Olavi Rankama (alun perin Rangell, 7. syyskuuta 1914 Helsinki – 9. syyskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen hallintoneuvos ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsen. Hän toimi yli 30 vuotta julkishallinnon palveluksessa ja nousi 1960-luvulla yhdeksi verotuksen johtavista asiantuntijoista Suomessa.[1][2]
Erkki Rankama pääsi ylioppilaaksi 1932, suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1941 ja sai varatuomarin arvon 1947. Hän toimi 1940-luvun lopulla sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osastolla ja sitten Maatalousseurojen Keskusliiton asutusvaliokunnan toimistopäällikkönä. Vuosina 1951–1955 Rankama työskenteli sosiaaliministeriön hintaosastolla ja samaan aikaan myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa, aluksi sivutoimisena ylimääräisenä esittelijänä ja vuodesta 1954 vakituisena nuorempana hallitussihteerinä. Vuosina 1959–1966 hän oli valtiovarainministeriön hallitusneuvos ja vero-osaston päällikkö ja huolehti vuoden 1960 verolain täytäntöönpanosta, muun muassa kunnallis- ja valtionverotuksen yhdistämisestä saman viranomaisen alaisuuteen. Tähän liittyen hän toimi myös keskusverolautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1960–1966. Hallintoneuvokseksi hänet nimitettiin 1966.[3][2]
Erkki Rankama osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Hänen puolisonsa oli radiokuuluttaja Maija Rankama, o.s. Vaahtervaara (1920–2010). Heille syntyi kuusi lasta vuosina 1946–1956.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kautto, Timo: Rankama, Erkki (1914 - 1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ a b Kuolleita: Hallintoneuvos Erkki Rankama. Helsingin Sanomat, 19.9.1988, s. 16.
- ↑ a b Rankama, Erkki Olavi Kuka kukin on 1978. Runeberg.org. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ Maija Rankama (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 20.5.2011. Viitattu 14.5.2018.
