Erik Wilhelm Lihte
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Erik Lihte | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. elokuuta 1910 Västanfjärd |
| Kuollut | 2. joulukuuta 2011 Helsinki |
| Ammatti | Diplomiekonomi, varatoimitusjohtaja |
| Puoliso |
1. avioliitto 1940 vaimo Doris Grahn (1921–1970) 2. avioliitto 1979 vaimo Anna-Liisa Åkerblom os. Lensu (1924–2019) |
| Lapset |
Rea Mäkelä 1942 Virve Forssell 1944 |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Ecko, Erkki, Ville, Mulle |
Erik Wilhelm Lihte ent. Ljungqvist (15.8.1910 Västanfjärd – 2.12.2011 Helsinki) oli suomalainen urheiluampuja, joka voitti maailmanmestaruuden olympialaisessa kaksintaistelun joukkuekilpailussa 1937.
Pistoolin lisäksi hän kunnostautui sotilas- ja pienoiskivääriammunnassa sekä jousiammunnassa. Hän harrasti urheiluammunnan lisäksi myös shakkia ja suunnistusta sekä toimi aktiivisesti useissa urheiluseuroissa ja järjestöissä. Työuraltaan Primo Oy:stä hänellä on useita omia patentoitua keksintöä.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erik syntyi Västanfjärdissä Kemiön saarella seitsemänlapsisen perheen neljäntenä. Hän aloitti opiskelun 4-vuotiaana ns. kiertokoulussa ja oppi pian lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Perhe muutti Hankoon 1919, jossa lapset pääsivät oikeaan kouluun. Erik valmistui perheen lapsista ainoana ylioppilaaksi 1929.
Erikillä todettiin lapsena synnynnäinen sydänvika ja siksi hänet vapautettiin asepalveluksesta. Kouluaikana Hangossa hän harrasti yleisurheilua ja painonnostoa. Kipinä urheiluammuntaan syttyi 1929 kun Erik liittyi Hangon Suojeluskuntaan. Uusille tulokkaille asetetussa kypsyyskokeessa hän ampui 15 metrin päästä pienoiskiväärillä seitsemän perättäistä kymppiä.
Opiskeluaikana Erik suoritti 1-luokan pienoiskiväärillä ja sotilaskiväärillä. Hän valmistui diplomiekonomiksi Helsingin ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista 1932.
Urheilu ja työelämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erik työskenteli vuosina 1934–1937 konttoripäällikkönä Harjun Villatehtaalla Valkealassa.
Vuonna 1937 hän aloitti työt Primo Oy:ssä, Helsingissä. Hän työskenteli yhtiön ja sen tytäryhtiöiden palveluksessa ja jäi varatoimitusjohtajana eläkkeelle 1973.
Sotavuosina Primon toiminta keskittyi täysin sotatarvikkeiden tuotantoon. Myöhemmin tuotannon normalisoituessa Erik ansioitui työurallaan keksimällä uusia ratkaisuja mm. heloihin, ovipainikkeisiin ja lukkoihin. Hänellä on nimissään useita patentteja.
Urheilu oli aina Erikille osa arkea. Vuonna 1936 hän aloitti pistooliammunnan ja voitti jo seuraavana kesänä olympialaisen kaksintaistelun Kymeenlaakson piirin mestaruuden. Tätä kautta hän pääsi Suomen MM-edustusjoukkueeseen, joka voitti maailmanmestaruuden olympialaisen kaksintaistelun joukkuekilpailussa 1937. Erik ampui kilpailussa täydet 54 osumaa. Erikin lisäksi joukkueeseen kuuluivat Sulo Seteri, Ville Elo, Jaakko Rintanen ja Armas Odenvall. Hän myös sijoittui parhaana suomalaisena 3. sijalle henkilökohtaisessa olympialaisten kaksintaistelussa. Hänen voimaannuttavin urheilukokemuksensa oli MM-mitalien jakotilaisuus Kansallisteatterissa, jossa Marsalkka Mannerheim jakoi maailmanmestaruusmitalin.
1940-luvun lopulla hän aloitti jousiammunnan ja kiinnostui enemmän järjestötoiminnasta. Erik oli aktiivisesti mukana monien seurojen ja järjestöjen toiminnassa sekä järjesti kilpailuja.
Ampumaurheilu ja Suojeluskunnan tarjoamat toiminnot kuten taktiset ammunnat, sotilasottelu, 5-ottelu ym. antoivat henkisen hyvinvoinnin lisäksi hyvän yleiskunnon. Hän harrasti vuosien varrella urheiluammunnan lisäksi myös shakkia, suunnistusta, painonnostoa, yleisurheilua, voimistelua ja uintia. Erik kuoli 101-vuotiaana.
Urheilusaavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruus olympialaisen kaksintaistelun joukkuekilpailussa 1937, Helsinki, 54 osumaa
- Olympialaisen kaksintaistelun henkilökohtainen 3. sija eli pronssimitali MM-kilpailuissa 1937, Helsinki, (30 laukaisua, joista 296 pistettä)
- Olympialaisen erikoiskilpailu kuvioammunnassa, 3. sija MM-kilpailuissa 1937, Helsinki
- Olympialaisen kaksintaistelun Suomen mestaruus 1938, Helsinki
- Olympialaisen kaksintaistelun Kymeenlaakson piirin mestaruus 1937 ja Uudenmaan piirin mestaruus 1939
- 7. sija sotilasottelussa Suojeluskunnan mestaruuskilpailu 1935
- 2. sija Kymeenlaakson Suojeluskunnan pikakivääriryhmän taktisten ammuntojen mestaruuskilpailussa 1936
- Kymeenlaakson Suojeluskunnan piirimestaruus sotilasottelussa 1936
- Helsingin Suojeluskunnan piirimestaruus maastoammunnassa 1938
- Suurmestari olympialaisessa kaksintaistelussa
- Erikoismestari kuvio-, maasto- ja englantilaisammunnassa
- Mestari jousiammunnassa
Ansiomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Urheilun hopeinen ansioristi 1959
- Suojeluskuntajärjestön sininen risti miekan kera suojeluskuntatyöstä
- Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali kansalasiansioista
- Ruotsin Jousiampujanliiton kunniamerkki
- Kansainvälisen Jousiammuntaliiton hopeinen ansioplaketti
- Kouvolan Metsästys- ja ampumaseuran kunniajäsenmerkki
- Suomen Metsästysyhdistyksen kunniamerkki
- Poliisien Eurooppa-mestaruuskilpailujen ansiomerkki
- Suomen Jousiampujaniiton kultainen ansiomerkki 1959
- Suomen Ampumaurheiluliiton hopeinen ansiomerkki
- Suunnistusseura Tapanilan Erän ansiomerkki
- Jousiammuntaseura Sagittariuksen ansiomerkki
- Helsingin kauppakamarin 20 v. ansiomerkki
- Helsingin kauppakamari 20 v. pienoismerkki
Järjestötyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hangon painonnostojaosto HIK vetäjä 1932–1933
- Kouvolan Metsästys- ja ampumaseura sihteeri 1935–1937, kunniajäsen 1982
- Suomen Metsästysyhdistys ry. aktiivijäsen
- Helsinge Skyttegille r.f. aktiivijäsen
- Helsingin Kuula-Ampujain Kerho, sihteeri 1945–1950
- Malmi-Tapanilan teollisuuslaitosten urheilutoimikunta jäsen ja puheenjohtaja 1945–1960
- Tapanilan Erä, suunnistusjaosto, sihteeri ja vetäjä 1945–1950
- Helsingin Shakkiliitto, hallituksen jäsen ja sihteeri 1945–1950
- Suomen Jousiampujainliitto, sihteeri 1953–1956
- Suomen Jousiampujainliitto, puheenjohtaja 1956–1958
- Jousiammunnan MM-kilpailun vetäjä ja kilpailunjohtaja 1955 ja 1962
- Suomen Urheilujohtajaveteraanit, Suve ry.
- Helsingin Shakkimiehet ry. jäsen
- Jousiammuntaseura Sagittarius ry., sihteeri
- Suomen Aikuisurheiluliiton SAUL:in viestisuunnistus
- Jukolan viestin ratamestari 1949
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mannerla Einari ja Kolkka Sulo, Suomen maailmanmestarit, 1944
- Hietapakka Olavi, Urheilumme kasvot, 1972