Epifani I

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Epifani I
Епіфаній
Emblem_of_Epiphanius_I_of_Kyiv_and_All_Ukraine Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta
3. helmikuuta 2019-
Henkilötiedot
Koko nimi Serhi Petrovytš Dumenko
Syntynyt3. helmikuuta 1979 (ikä 45)
Vovkove, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Ukraina ukrainalainen
Ammatti piispa
Muut tiedot
Koulutus Teologian tohtori
Uskonto Ortodoksisuus
Kirkkokunta Ukrainan ortodoksinen kirkko
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Epifani I (ukr. Епіфаній, siviilinimeltään Serhi Petrovytš Dumenko, ukr. Сергій Петрович Думенко, s. 3. helmikuuta 1979, Vovkove, Ukrainan SNT[1]) on ukrainalainen pappi, joka on vuodesta 2019 lähtien toiminut Ukrainan ortodoksisen kirkon metropoliittana.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dumenko syntyi Vovkoven kylässä Odessan alueella Ukrainassa, vuonna 1979.[2]

Vuonna 1999 Dumenko aloitti teologian opintonsa Kiovan ortodoksisen teologian akatemian pappisseminaarissa. Hän valmistui vuonna 2003. Vuosina 2006–2007 hän jatkoi opintojaan Kreikassa ja opiskeli filosofiaa Ateenan kansallisessa yliopistossa.[1] Epifani osaa ukrainan lisäksi myös sujuvaa kreikkaa.[3]

Ura pappina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Dumenko vihittiin virallisesti papiksi ja hän otti nimen Epifani, 300-luvulla eläneen kirkkoisä Epifanioksen mukaan.[1]

Vuonna 2008 hänet nimitettiin patriarkka Filaretin sihteeriksi ja kaksi vuotta tämän jälkeen Kiovan ortodoksisen teologian akatemian rehtoriksi. Hän on myös palvellut Filaretin vikaarina, eli käytännössä kirkon toiseksi ylimpänä johtajana.[2]

Kiovan ja koko Ukrainan metropoliittana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Ukrainan ortodoksinen kirkko perustettiin vuonna 2018 lukuisten pienempien kirkkojen yhdistymisprosessin jälkeen, Epifani valittiin uuden autokefalisen kirkkokunnan ensimmäiseksi metropoliitaksi 15 joulukuuta 2018.[2] Hän aloitti virallisesti tehtävässään syntymäpäivänään, 3. helmikuuta, 2019.

Metropoliittana Epifanin virallinen titteli on ”teidän autuutenne, Epifani I, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta”.[4]

Mielipiteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2022 Epifani tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja sanoi, että ”Ukraina ja muu maailma eivät unohda vihollisen tekemiä sotarikoksia” ja puhui toisista Nürnbergin oikeudenkäynnistä.[5] Maaliskuussa 2022 Epifani kertoi olleensa Kremlin tappolistalla.[6]

Epifani on sanonut Onufria, Ukrainan Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksista kirkon metropoliittaa, Putinin agentiksi.[7]

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia Ukrainassa Epifani on kommentoinut varovaisen positiivisesti: hänen mukaansa on syytä pyrkiä muuttamaan ukrainalaisen yhteiskunnan asenteita ennemmin kuin ottaa suoraa kantaa asiaan.[8][9]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epifani on kansallisen Drahamanovin pedagogisen yliopiston kunniatohtori vuodesta 2019 lähtien.[10]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Біографія 2022. Православна церква України. Viitattu 6.3.2022. (ukraina)
  2. ↑ a b c Unification Council elects head of Ukrainian Orthodox Church KyivPost. 15.12.2018. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Епіфаній – очільник єдиної Української помісної православної церкви. Хто він і чого чекати? Радіо Свобода. Viitattu 6.3.2022. (ukraina)
  4. ↑ Kyiv Patriarchate announces official name of new Ukrainian Orthodox Church 15.12.2018. unian.info. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Metropolitan of Kyiv: Ukraine and the world will not forget the crimes that the enemy has perpetrated Orthodox Times. 26.2.2022. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Metropolitan Epiphanius of Kiev: I am the target No5 at the kill list of Russians Orthodox Times. 5.3.2022. Viitattu 25.2.2023. (englanti)
  7. ↑ "Онуфрий – агент Путина": опубликована запись разговора Епифания с пранкером glavred.info. Viitattu 25.2.2023. (venäjä)
  8. ↑ Российские пранкеры позвонили главе ПЦУ Епифанию от имени евродепутата glavred.info. Viitattu 25.2.2023. (venäjä)
  9. ↑ Пранкеры и Епифаний , глава автокефалийной церкви Украины, о геях, Порошенко и Донбассе Информационный портал семейной политики Иван Чай. 23.12.2018. Viitattu 25.2.2023. (ukraina)
  10. ↑ Митрополит Епіфаній став почесним доктором столичного університету 2019. Інформаційне агентство Українські Національні Новини (УНН). Viitattu 6.3.2022. (ukraina)
  11. ↑ Про відзначення державними нагородами України діячів Української православної церкви Київського патріархату 2008. Верховна Рада України. Viitattu 6.3.2022. (ukraina)
  12. ↑ Про відзначення державними нагородами України з нагоди 24-ї річниці підтвердження всеукраїнським референдумом Акта проголошення незалежності України 1 грудня 1991 року 2015. Верховна Рада України. Viitattu 6.3.2022. (ukraina)
  13. ↑ Залужний вручив Епіфанію нагрудний знак «За сприяння війську» Ukrinform. 22.12.2022. Viitattu 25.2.2023. (ukraina)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Epifani_I&oldid=22325429”