Epeiroksenmolossi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Epeiroksenmolossi
Avaintiedot
Alkuperämaa  Kreikka
Määrä Suomessa ei yhtään
Rodun syntyaika 1600–1100 eaa.
Alkuperäinen käyttö laumanvartija, omaisuuden vartiointi
Nykyinen käyttö laumanvartija, vahtikoira
Muita nimityksiä Molossós tis Ipeírou, Greek Molossus, Hellenic Molossian Dog, Molossus of Epirus, Molosser från Epirus, Epirus Mastiff[1], Grecian Mastiff[1]
FCI-luokitus ei FCI-rotu
KOH: 2 Pinserit, snautserit, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 2.2 Vuoristokoirat
Ulkonäkö
Paino suhteessa säkäkorkeuteen; tulee antaa vaikutelma kiinteästä ja voimakkaasta koirasta
Säkäkorkeus uros 66–75 cm
narttu 64–74 cm
Väritys keltainen, kullanruskea, punainen, riistanvärinen, sudenharmaa, musta, black&tan tai brindle; mustalla maskilla tai ilman

Epeiroksenmolossi (kreik. Μολοσσός της Ηπείρου, Molossós tis Ipeírou) on kreikkalainen koirarotu. Kynologikós Ómilos Elládos (KOE) eli Kreikan Kennelliitto on tunnustanut sen virallisesti ja se saa täten osallistua Kreikassa järjestettäviin kansallisiin näyttelyihin.

Epeiroksenmolossi on kookas ja tiivisrakenteinen. Sen pää on kookas, suorakaiteenmuotoinen ja voimakas. Runko on voimakas ja vahvaluustoinen. Karvapeite on keskipitkä, tiheä ja suora; rungossa se on n. 5–6 cm pitkää ja muualla hieman lyhyempää. Väritys vaihtelee paljon: se voi olla keltainen, kullanruskea, punainen, riistanvärinen, sudenharmaa, musta, black & tan, ruskeabrindle tai mustabrindle, mutta sen tulee kuitenkin aina olla yksivärinen. Vain pieni valkoinen pilkku rinnassa ja valkoiset varpaanpäät sallitaan, mutta ihanne on niin vähän valkoista kuin mahdollista. Musta maski sallitaan. Urosten säkäkorkeus on 66–75 cm ja narttujen 64–74 cm.[2]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epeiroksenmolossi on uskollinen, älykäs, tasapainoinen. Se on kiintynyt omistajaansa ja ystävällinen tuttavapiirin ihmisiä kohtaan.[2]

Rotu on kotoisin Epeiroksen periferiasta, jossa paikalliset molossit kasvattivat sitä n. 1600–1100 eaa. Koko nykyinen molossikoirien ryhmä on saanut nimensä heiltä ja ennen kaikkea heidän koiriltaan, joista niiden uskotaan polveutuvan. Epeiroksenmolossin uskotaan olevan näiden alkuperäisten kreikkalaisten molossikoirien, kaikkien molossikoirien kantarodun, suora jälkeläinen. Se on suojellut lampaita, vuohia ja karjaa petojen hyökkäyksiä vastaan jo tuhansien vuosien ajan, ja se kuuluu samaan sudenväristen vuoristokoirien ryhmään kuin esimerkiksi erittäin samankaltainen sarplaninac.[2]

  1. a b Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 703. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  2. a b c Molossos tis Ipeiro. KOH. (Arkistoitu – Internet Archive) Haettu 15.11.2012