Eotyrannus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eotyrannus
Eotyrannus lengin holotyypin osat. Holotyyppi on esiaikuinen yksilö, josta on löydetty noin 40 prosenttia.
Eotyrannus lengin holotyypin osat. Holotyyppi on esiaikuinen yksilö, josta on löydetty noin 40 prosenttia.
Varhaisliitukausi
131–126 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: Teropodit Theropoda
Yläheimo: Tyrannosaurit Tyrannosauroidea
Suku: Eotyrannus
Laji: lengi
Kaksiosainen nimi

Eotyrannus lengi
Steve Hutt et al., 2001

Katso myös

  Eotyrannus Commonsissa

Eotyrannus (nimen merkitys: "aamunkoiton tyranni") oli teropodeihin kuulunut varhainen tyrannosaurisuku. Se eli noin 131–126 miljoonaa vuotta sitten varhaisella liitukaudella.[1] Eotyrannuksen fossiileja on löydetty Wightsaarelta, Englannista. Joitakin Portugalista löydettyjä katkonaisia fossiileja lukuun ottamatta, Eotyrannus oli ensimmäinen Euroopasta kuvailtu tyrannosauri.[1]

Eotyrannus tarkoittaa "aamunkoiton tyrannia". Nimi tulee kreikan kielestä. Lengi on annettu dinosauruksen löytäjän, Gavin Lengin kunniaksi.[1]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eotyrannus lengi ja ihminen kokovertailussa.

Joidenkin Eotyrannuksen raajojen mitat viittaavat siihen, että eläin olisi ollut noin 4–5 metriä pitkä. Jotkut luiden ompeleet eivät ole kuitenkaan täysin sulautuneet yhteen, mikä viittaa siihen, että löydetty yksilö ei ollut kuollessaan aikuinen. Eotyrannuksen korkeuden on arvioitu olleen 1,5–1,8 metriä.[2]

Tyrannosaurina Eotyrannuksella oli samoja piirteitä kuin muilla tyrannosaureilla: sahalaitaiset hampaat D-kirjaimen muotoisella poikkileikkauksella, ja suhteellisesti pitkänomaiset sääriluut ja jalkaluut yleensäkin. Alkukantaisena tyrannosaurina Eotyrannuksella oli pitkät kaulanikamat ja pitkät, hyvin kehittyneet eturaajat, joiden molemmissa pitkissä ja siroissa käsissä oli kolme sormea.[1] Eotyrannuksen sormet olivat hyvin pitkät.[2]

Eotyrannuksella oli saalistajan hampaat ja rakenne, ja se oli todennäköisesti nopea ja ketterä epätavallisen pitkien jalkojensa ansiosta.[1] Eotyrannus saattoi olla Wightsaaren nopeimmin juossut petodinosaurus.[2]

Eotyrannuksesta on löydetty fossiileja yhdestä yksilöstä[2], joka oli kuollessaan esiaikuinen.[1] Fossiilit löydettiin Wightsaaren lounaisrannikolta. Tarkka löytöpaikan sijainti on pidetty salassa kaikkien lisäjäänteiden suojelemiseksi, jotka saattaisivat paljastua. Löydettyihin fossiileihin kuuluu muun muassa osia kallosta, joitain hampaita, selkänikamia kaulasta, selästä ja mahdollisesti hännästä, hartiavyö, värttinäluu, kyynärluu, kämmenluita, joitain sormiluita, mukaan lukien kynsiä, osia lantiosta, lähes kokonainen sääriluu, pohjeluu ja varvasluita, mukaan lukien yksi kynsi. Nämä löydetyt, fossiloituneet luut ovat melko hauraita.[2]

Eotyrannuksen löytämisestä merkittävän tekee se, että löydetystä luurangosta on säilynyt niin suuri osa, että siitä voi tehdä rekonstruktion siitä, miltä dinosaurus saattoi näyttää.[2]

Löydöksestä tekee vielä kiehtovamman se, että osa luista on nivelletty, kun taas jotkut toiset luut ovat liikkuneet täysin uusiin kohtiin. Tämän johdosta epäillään, että tuon Eotyrannus-yksilön jäänteitä olisi tongittu sen kuoleman jälkeen. Kalliolohkareet sisältävät lisäksi kahden muun erityyppisen dinosauruksen luita, joten kyseisen yksilön kuolintapa on yhä tuntematon.[2]

Fossiilien tutkiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 paikallinen keräilijä Gavin Leng toi rannalta löytämänsä kynnen Steve Huttille vanhaan Wightsaaren geologiseen museoon. Seuraavien viikkojen aikana kynnen löytöpaikka tutkittiin huolellisesti, ja paikasta löydetyt fossiilit poistettiin sieltä. Löydön luonteen vuoksi paikka pidettiin salassa. Seuraavien vuosien aikana fossiileja tutkittiin huolellisesti Portsmouthin yliopiston tutkijoiden toimesta. Tutkimiseen saatiin apua Natural History Museumista.[2]

Lopulta vuonna 2000 dinosaurus nimettiin uutena sukuna ja lajina. Nimeksi tuli Eotyrannus lengi. Lajinimi lengi otettiin Gavin Lengin sukunimestä, sen kunniaksi, että hän ensimmäisenä löysi kyseisen dinosauruksen. Uuden nimen julkistanut tutkimus julkaistiin kansainvälisesti tammikuussa 2001.[2]

Eotyrannus oli lihansyöjä. Sen saaliseläimiin saattoi kuulua sellaisia kasvinsyöjädinosauruksia kuin Hypsilophodon ja Iguanodon, sekä muita pieni- ja keskikokoisia nisäkkäitä ja matelijoita.[1] Eotyrannuksen pitkät jalat viittaavat siihen, että se oli nopea juoksija, ja se ehkä mieluummin ajoi saalistaan takaa, kuin tonki ruokaa maasta.[2]

Eotyrannus eli noin 60 miljoonaa vuotta ennen sen kuuluisampaa sukulaista Tyrannosaurus rexiä. Eotyrannuksen lähimmät sukulaiset ovat Juratyrant ja Stokesosaurus.[1]

  1. a b c d e f g h Murray, Melissa: Eotyrannus lengi Australian Museum. Viitattu 8.7.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Eotyrannus lengi Dinosaur Isle. Viitattu 8.7.2017. (englanniksi)