Ensio Mäkinen
Muisto Ensio Mäkinen (31. toukokuuta 1909 Jääski – 5. joulukuuta 1980 Lavia)[1][2] oli suomalainen metsäteknikko ja sotakirjailija.[3]
Mäkisen vanhemmat olivat läksiäinen Juho Taavetti Mäkinen ja Olga Maria (o.s. Pekonen). He muuttivat vuonna 1915 Jääskestä Joutsenoon[1] ja asettuivat myöhemmin tilallisiksi Keski-Suomeen Savenahon Syrjälään Leivonmäellä. Mäkinen avioitui pieksämäkeläisen kansakoulunopettajan tyttären Katri Inkeri Ollikaisen kanssa vuonna 1934.[4] Mäkinen kävi kansalaisopiston ja valmistui metsäteknikoksi Nikkarilan metsäkoulusta vuonna 1934. Sen jälkeen hän toimi Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan metsätalousneuvojana sekä Karhula Oy:n palveluksessa. Vuonna 1938 hänet valittiin Satakunnan metsänhoitolautakunnan metsätalousneuvojaksi.[3] Vuonna 1938 Mäkinen muutti perheineen Muuramesta Kankaanpäähän.[5]
Talvisodan sytyttyä Mäkinen liittyi kersanttina Jalkaväkirykmentti 27 viidenteen komppaniaan toimien myös joukkueensa varajohtajana. Komppania toimi Suomussalmen, Kuhmon ja Raatteen alueilla. Sotapäiväkirjan mukaan kersantti Muisto Ensio Mäkinen haavoittui taisteluissa 30.1.1940 pian sen jälkeen kun joukkue oli saapunut Kälkäsenjärvelle ja Mäkinen joutui kuukaudeksi sairaalaan ja lomalle vastaavasti kuten Mäkisen vuonna 1940 kirjoittamassa kirjassa Hiihtopartiossa kirjan päähenkilölle käy. Muutoinkin Mäkisen kirja seuraa melkeinpä sanatarkasti sotapäiväkirjan tapahtumia.[6]
Mäkinen palkittiin vuonna 1940 2. luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta, neuvokkuudesta ja uutteruudesta.[7] Sodan jälkeen Mäkinen toimi työnsä ohella Kansallis-Osake-Pankin haarakonttorien valvojana Kankaanpäässä ja Porissa[8][9] sekä oli perustamassa Kankaanpään Lions Club yhdistystä vuonna 1956.[10]
Mäkinen muutti Poriin vuonna 1964 puolisonsa kuoltua vuonna 1961[11] ja myöhemmin Lavialle vuonna 1973. Mäkinen on haudattu Kankaanpään vanhalle hautausmaalle ainaishautaan.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiihtopartiossa : Suomussalmi-Raate-Kuhmo. Otava 1940, 2. painos 1940
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jääski: Lastenkirjat: Sidos 012a: Sivu 892: Muisto Ensio Mäkinen Kansallisarkisto. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Mäkinen Ensio, Kankaanpään Vanha hautausmaa, Kankaanpää, Keskuskadulta läpikäytävän portilta tultaessa ensimmäisestä asfalttiristeyksestä vasemman käytävän oikean puoleisessa rivissä käytävän reunassa oleva hauta, viitattu 23.11.2023
- ↑ a b 50-vuotiaita, Metsätalousneuvoja Ensio Mäkinen Kankaanpäässä, Helsingin Sanomat, 1959, No 144, sivu 10, julkaistu 31.5.1959
- ↑ Leivonmäen seurakunnan uutisia, Avioliittoon kuulutettuja: Metsänhoitokoulun oppilas Muisto Ensio Mäkinen ja kansakoulunopettajan tytär Katri Inkeri Ollikainen Pieksämäeltä, Itä-Häme, 1934, No 14, sivu 3, julkaistu 2.2.1934
- ↑ Satakunnan Kansa, 1938, No 39, sivu 7, julkaistu 17.2.1938
- ↑ 5./JR27 sotapäiväkirja 9.12.1939-12.4.1940, P3582 Kansallisarkisto. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Helsingin Sanomat, 1940, No 197, sivu 2, julkaistu 24.7.1940
- ↑ Helsingin Sanomat, 1964, No 340, sivu 36, julkaistu 16.12.1964
- ↑ Uusi Suomi, 1961, No 309, sivu 19, julkaistu 15.11.1961
- ↑ Lion Viesti 2010-2011, Piiri 107-M, sivu 5
- ↑ Uusi Suomi, 1961, No 232, sivu 4, julkaistu 29.8.1961