Ensimmäinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edustajainhuone äänestää Donald Trumpin virkasyytteen molempien syytekohtien puolesta 18. joulukuuta 2019.

Ensimmäinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan oli Yhdysvaltain kongressin joulukuusta 2019 helmikuuhun 2020 käsittelemä virkasyyte istuvaa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastaan. Trumpia syytettiin kahdesta rikoksesta, vallan väärinkäytöstä ja kongressin lainkäytön estämisestä. Hänet vapautettiin lopulta syytteistä tiukan äänestyksen jälkeen.

Prosessi alkoi syyskuussa 2019, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi ilmoitti virkasyytetutkinnan aloittamisesta presidentti Trumpia vastaan.[1] Edustajainhuoneen tekemän tutkinnan ja äänestysten tulos ratkaisi Trumpin asettamisen virkasyytteeseen. Trumpin toimia on tutkinut moni edustajainhuoneen komitea.[2] Edustajainhuone hyväksyi virkasyytteen Trumpia vastaan 18. joulukuuta 2019 pidetyssä istunnossaan.[3] Yhdysvaltain senaatti hylkäsi lopulta syytteet Trumpia vastaan 5. helmikuuta 2020. Edustajainhuoneessa enemmistönä mutta senaatissa vähemmistönä olleet demokraatit äänestivät kaikki Trumpin viraltapanon puolesta, mutta Trumpin oman puolueen republikaanien senaattorit yhtä lukuun ottamatta äänestivät molempien syytteiden hylkäämisen puolesta.

Trump kiisti syyllisyytensä ja vertasi tutkintaa noitavainoihin.[4][5] Tammikuussa 2021 käynnistyi toinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan.

Syytetutkinnan taustat ja syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Donald Trump New Yorkissa syyskuussa 2019.

Virkasyytetutkinta sai alkunsa siitä, kun Donald Trumpin epäiltiin pyytäneen apua ulkovalloilta voittaakseen vuonna 2020 järjestettävät presidentinvaalit.[6][7] Trumpin epäillään muun muassa keskustelleen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja pyytäneen häneltä tietoja Joe Bidenin pojan, Hunter Bidenin toimista.[7][6][8] Trumpin väitetään pyrkineen saamaan tietoa Bidenistä tuodakseen julki häntä koskevia mainetta pilaavia väitteitä.[6] Ennen keskustelua Zelenskyin kanssa Trump oli jäädyttänyt Ukrainalle myönnetyn 400 miljoonan dollarin sotilastuen.[6][9] Tieto Trumpin ja Zelenskyin välisen keskustelun mahdollisesta sisällöstä tuli ilmi Yhdysvaltain hallinnossa työskentelevältä tuntemattomalta ilmiantajalta.[9]

Trump on myöntänyt keskustelleensa Zelenskyin kanssa, mutta kiistänyt painostaneensa häntä.[6]

Virkarikostutkinnassa keskiössä ovat kaksi syytettä Trumpia kohtaan.[10] Syytteiden mukaan Trump käytti ulkopoliittista valta-asemaa oman henkilökohtaisen edun saavuttelemiseksi ja pyrki estämään Yhdysvaltain kongressin lainkäyttöä.[10]

Syytetutkinnan edentä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fiona Hill ja David Holmes edustajainhuoneen tiedustelukomitean julkisessa kuulemisessa 21. marraskuuta 2019.

Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti lokakuun lopulla 2019 virkasyytetutkinnan käytännön järjestelyistä ja tutkinnan jatkamisen puolesta.[11][12] Tutkinnan johtavana toimijana on toiminut edustajainhuoneen demokraattijohtoinen tiedustelukomitea. Tiedustelukomitea julkaisi 3. joulukuuta 2019 loppuraporttinsa, jossa todetaan Trumpin todisteiden valossa käyttäneen asemaansa väärin oman poliittisen etunsa ajamiseksi.[13][2][14] Raportti perustuu muun muassa moniin suljettuihin ja julkisiin kuulemisiin sekä todistuksiin, joiden aikana kuultiin muun muassa Yhdysvaltain Ukrainan-lähettilästä ja Yhdysvaltain EU-lähettilästä.[2][15][16] Raportin jälkeen virkarikostutkinta siirtyi edustajainhuoneen oikeuskomitean tutkintaan, jonka kuulemiseen Trump ei asianajajansa kanssa osallistunut.[2][17] Edustajainhuoneen oikeusvaliokunta hyväksyi virkarikossyytteen edennän koko edustajainhuoneen äänestettäväksi joulukuussa 2019.[18][19]

Trumpia tukevat edustajainhuoneen republikaanit julkaisivat oman raporttinsa Trumpin toimista komitean raporttia edeltäneenä päivänä.[13] Valkoinen talo kiisti tiedustelukomitean raportin todistavan mitään.[13] Trump kutsui tiedustelukomitean raporttia vitsiksi.[20]

Edustajainhuoneen äänesti virkasyytteen etenemisestä keskiviikkona 18. joulukuuta.[3] Edustajainhuoneen oletettiin ennakkoon äänestävän todennäköisesti virkasyytteen puolesta, sillä enemmistö on demokraatteja[19][18][10]. Edustajainhuoneen äänestys ratkaisee sen, joutuuko Trump virkarikosoikeudenkäyntiin senaatissa.[21] Ennen äänestystä Trump lähetti edustajainhuoneen puhemiehelle Nancy Pelosille kirjeen, jossa hän varoitti edustajainhuoneen demokraatteja äänestystuloksesta kritisoiden sen seurauksia[22]. Istunnossa äänestettiin kahdesta syytekohdasta: vallan väärinkäyttö ja kongressin lainkäytön estäminen. Syytekohta vallan väärinkäytöstä hyväksyttiin äänin 230–197 ja syytekohta kongressin lainkäytön estämisestä hyväksyttiin äänin 229–198. Äänestystulosten myötä Trumpista tuli kolmas presidentti Yhdysvalloissa, jota vastaan on nostettu virkasyyte. Asiaa käsitellyt istunto kesti liki 12 tuntia.[3]

Syytteiden käsittely ja hylkääminen senaatissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2020 alkoi Yhdysvaltain senaatissa historiallinen virkarikosoikeudenkäynti, jossa presidentti Trumpia syytettiin virka-asemansa väärinkäytöstä ja kongressin tekemän rikostutkinnan haittaamisesta.[23] Trump oli kolmas Yhdysvaltain presidentti, joka joutui virkarikosoikeudenkäyntiin. Aiemmin syytteet on nostettu Andrew Johnsonille vuonna 1868 sekä Bill Clintonille 1998. Molempien syytteet kaatuivat senaatissa. Trump joutui virkarikosoikeudenkäyntiin, koska kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen enemmistö on hyväksynyt virkarikossyytteen molemmat syytekohdat. Vallan väärinkäytössä on kyse siitä, että Trumpin katsotaan painostaneen Ukrainaa saadakseen itselleen hyötyä vuoden 2020 presidentinvaalikampanjaan. Trump halusi Ukrainan aloittavan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan toimista Ukrainassa. Tutkinnan vaikeuttamisessa on kyse siitä, ettei Trump suostunut tutkinnan kuultavaksi ja Valkoinen talo kielsi useiden kuultaviksi kutsuttujen todistamisen. Virkarikossyyte käsiteltiin kongressin ylähuoneessa eli senaatissa, joka on puolestaan republikaanienemmistöinen. Viraltapano vaatisi kahden kolmasosan enemmistön.[24] Helmikuussa 2020 Yhdysvaltain senaatti odotetusti vapautti Trumpin molemmista syytteistä. Äänestyksiä järjestettiin kahden eri syytteen, vallan väärinkäytön ja kongressin työn estämisen osalta. Ensimmäinen äänestys päättyi äänin 52–48 ja toinen äänin 53–47. Republikaanit äänestivät syytteiden hylkäämisen puolesta, poikkeuksena senaattori Mitt Romney, joka äänesti tuomion puolesta ensimmäisen syytteen kohdalla. Kaikki demokraatit äänestivät molemmissa äänestyksissä Trumpin viraltapanon puolesta.[25]

Virkasyytteen kannatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa uutistoimisto Reutersin tekemän tutkimuksen perusteella aikuisista 47 prosenttia kannattaa Trumpin virkasyytteen asettamista ja 40 prosenttia vastustaa sitä.[26] Virkasyytteen kannatus on jakautunut tutkinnan toimeenpanemisesta lähtien melko tasaisesti Yhdysvaltain republikaanisen ja demokraattisen puolueen kannattajien kesken.[26]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin virkarikostutkinta siirtyy seuraavaksi televisioruutuihin – Kokosimme keskeiset tapahtumat 8.11.2019. Hämeensanomat.fi. Viitattu 29.11.2019.
  2. ↑ a b c d Missä mennään Trumpin virkarikostutkinnassa? 4.12.2019. Yle.fi. Viitattu 4.12.2019.
  3. ↑ a b c Berner, Anna-Sofia; Mikkonen, Minttu: Trump joutuu valtakunnanoikeuteen kolmantena presidenttinä Yhdysvaltain historiassa Helsingin Sanomat. 19.12.2019. Viitattu 19.12.2019.
  4. ↑ USA:n edustajainhuone äänesti Trumpin virkarikossyytteen käsittelystä: Demokraateille odotettu voitto 31.10.2019. Yle.fi. Viitattu 4.12.2019.
  5. ↑ Witch hunts and lynching: How Trump appropriates victimhood 25.10.2019 (englanniksi). CNN.com. Viitattu 4.12.2019.
  6. ↑ a b c d e Voidaanko presidentti Trump panna viralta? Näin Valkoista taloa horjuttava virkarikostutkinta etenee 25.9.2019. Yle.fi. Viitattu 29.11.2019.
  7. ↑ a b Trumpin virkasyytteen todistajaksi ilmoittautui toinenkin ilmiantaja – ja heitä voi olla lisää 6.10.2019. Yle.fi. Viitattu 29.11.2019.
  8. ↑ Donald Trump matkalla kohti virkasyytettä - näin presidentti on kommentoinut kohupuhelua 24.9.2019. Ilta-Lehti. Viitattu 29.11.2019.
  9. ↑ a b Donald Trumpia saattaa uhata virkasyyte – Trumpin väitetään painostaneen Ukrainan presidenttiä sotilasavustusta panttaamalla 22.9.2019. Satakunnankansa.fi. Arkistoitu 24.9.2019. Viitattu 29.11.2019.
  10. ↑ a b c Trumpin virkarikos­tutkinta huipentuu, mutta onko se vain poliittista teatteria? HS kysyi viiden amerikkalais­professorin arviot 18.12.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.12.2019.
  11. ↑ USA:n edustajainhuone äänesti Trumpin virkarikossyytteen käsittelystä: Demokraateille odotettu voitto 31.10.2019. Yle.fi. Viitattu 4.12.2019.
  12. ↑ Trump impeachment: House votes to formalise inquiry (englanniksi) 31.10.2019. Bbc.com. Viitattu 4.12.2019.
  13. ↑ a b c Demokraattien raportti: Todisteet Trumpin väärinkäytöksistä "mittavat" 3.12.2019. Mtv.fi. Viitattu 4.12.2019.
  14. ↑ Impeachment Report Says Trump Solicited Foreign Election Interference 3.12.2019. The New York Times. Viitattu 4.12.2019 (englanniksi).
  15. ↑ Entinen Ukrainan-suurlähettiläs todisti kongressissa: Presidentti Trumpin puheet kuulostivat uhkaukselta – Trump hyökkäsi ex-lähettilästä vastaan myös kuulemisen aikana 15.11.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.12.2019.
  16. ↑ Yhdysvaltain EU-lähettiläs muutti todistustaan ja kertoi Trumpin hallinnon painostaneen Ukrainaa sotilasavun jäädyttämisellä 5.11.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.12.2019.
  17. ↑ House Democrats vote to send impeachment report to Judiciary Committee (englanniksi) 4.12.2019. CNN.com. Viitattu 4.12.2019.
  18. ↑ a b Trumpin virkasyyte hyväksyttiin oikeusvaliokunnassa, historiallinen äänestys ensi viikolla 13.12.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.12.2019.
  19. ↑ a b Trumpin virkarikossyyte etenee edustajainhuoneen äänestykseen – republikaaneilta vastalauseita 13.12.2019. Yle.fi. Viitattu 13.12.2019.
  20. ↑ Lainoppineet: Trumpin toiminta täyttää virkarikoksen merkit – Edustajainhuoneen oikeuskomitean kokous pohtii syytteiden nostamista 4.12.2019. Yle.fi. Viitattu 5.12.2019.
  21. ↑ Edustajainhuone äänestää tänään Trumpin virka­rikos­oikeuden­käynnistä, Pelosi kutsui Trumpin lähettämää kirjettä ”todella sairaaksi” 17.12.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.12.2019.
  22. ↑ Trump joutumassa tänään virallisesti syytettyjen penkille – presidentti kutsui prosessia ”vallan­kaappauksen yritykseksi” 18.12.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 18.12.2019.
  23. ↑ Trumpin historiallinen virkarikosoikeudenkäynti alkoi muodollisesti Yhdysvaltain senaatissa Yle Uutiset. Viitattu 29.2.2020.
  24. ↑ Presidentti Donald Trumpia vastaan nostettiin historiallinen virkarikossyyte – Trump: "Nämä ihmiset ovat hulluja" Yle Uutiset. Viitattu 29.2.2020.
  25. ↑ Senaatti vapautti odotetusti Trumpin virkarikossyytteistä – Näin presidentin asianajaja ja demokraattijohtaja kommentoivat Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2020.
  26. ↑ a b Republikaanit yrittivät "heittää spagettia seinille" – Silti Trumpin virkasyytteen kannatus on varovaisessa kasvussa 27.11.2019. Hämeensanomat.fi. Viitattu 29.11.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ensimmäinen_virkasyytemenettely_Donald_Trumpia_vastaan&oldid=22052188”