Englannin kielen aakkoset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Englanninkielinen pangrammi, eli lause, jossa käytetään kaikkia englannin kielen aakkosia vähintään kerran.

Englannin kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, ja aakkosistoon kuuluu 26 kirjainta.[1][2]

Isot kirjaimet
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z
Pienet kirjaimet
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z

Englannin kielen, ja sen esiasteiden, kirjoitus alkoi anglosaksien aikana ja ensimmäinen kirjoitusjärjestelmä tuli Skandinaviasta, kun riimuilla alettiin kirjoittaa 400-luvulla. Latinalaisia aakkosia alettiin käyttää 600-luvulla ja kirjoitusjärjestelmä saapui Britteinsaarille kristinuskon mukana.[3]

Hastingsin taistelun seurauksena Englannin aatelisto alkoi puhumaan normandinranskaa ja englannista tuli suurimmaksi osaksi vain suullinen kieli. Englantia alettiin kirjoittaa uudelleen 1200-luvulla, kun englanninkielinen kirjallisuus alkoi taas kukoistaa. Tällöin katosivat käytöstä myös kirjaimet ð ja þ.[4]

  1. ScriptSource - English written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 8.10.2022.
  2. All* perfect pangrams of English Medium. 29.7.2018. Viitattu 8.10.2022. (englanniksi)
  3. The Origin of the English Alphabet Today I Found Out. 3.9.2013. Viitattu 8.10.2022. (englanti)
  4. English language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 8.10.2022.