Elokuun teehuone
| Elokuun teehuone | |
|---|---|
| The Teahouse of the August Moon | |
 |
|
| Kirjoittaja | Vern Sneiderin romaanin pohjalta John Patrick |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Tyylilaji | komedia |
| Tapahtumapaikka ja -aika | Japani |
| Kantaesitys | 15. lokakuuta 1953 |
| Kantaesityspaikka | Martin Beck Theatre, New York |
| Henkilöt | |
| Henkilöt |
|
Elokuun teehuone (The Teahouse of the August Moon, suom. myös Teehuone elokuun kuutamossa)[1] on yhdysvaltalaisen John Patrickin näytelmäsovitus Vern Sneiderin samannimisestä romaanista vuodelta 1951. Näytelmästä tehtiin 1956 samanniminen elokuva pääosissa Glenn Ford, Eddie Albert ja Marlon Brando, ja vuonna 1970 Broadway-musikaali Lovely Ladies, Kind Gentlemen.
Kantaesityksensä lokakuussa 1953 jälkeen näytelmästä tuli suuri Broadway-hitti, jonka alkuperäistuotanto sai 1 027 esitystä ja voitti Pulitzer- ja Tony-palkinnot sekä New York Drama Critics’ Circle -palkinnon vuoden parhaana näytelmänä. Elokuun teehuone oli suosittu useita vuosikymmeniä, kunnes uusien sukupolvien poliittinen korrektius kansallisten stereotypioiden ja sukupuolten tasa-arvon suhteen alkoi tehdä siitä vanhanaikaisen.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan jälkeisinä päivinä Okinawan saarta miehittää Yhdysvaltain armeija. Nuori kapteeni Fisby, entinen yliopistoprofessori, saa siirron pieneen Tobikin kaupunkiin Okinawalla. Hänen tehtäväkseen eversti Purdy antaa ”suunnitelma B:n” toteuttamisen. Suunnitelmaan kuuluu amerikkalaistaa saaren väestö, opettaa heille kaikenlaista Yhdysvaltojen kulttuuriin liittyvää ja everstin sanoin ”saada heidät oppimaan demokratiaa vaikka sitten kaikki pitäisi ampua”. On määrä myös rakentaa (Pentagonin viisikulmion muotoinen) koulurakennus ja edistää kapitalismia kaikin mahdollisin keinoin.[2]
Fisby saa tulkikseen nuoren Sakinin, jonka hahmo muistuttaa Kesäyön unelman Puckia. Sakini tutustuttaa Fisbyä paikalliseen kulttuuriin ja saaren historiaan.
Saatuaan saarelaisilta monia lahjoja, muun muassa geishan nimeltä Lotus Blossom, Fisby yrittää löytää paikallisia tuotteita perustaakseen niitä myyvän yrityksen, mutta heikoin tuloksin. Amerikkalaisia turhauttaa sekin, että demokraattisesti valittu uusi hallinto päättääkin rakennuttaa teehuoneen geisha Lotus Blossomille raaka-aineista, joista piti syntyä koulu.
Vähitellen kapteeni Fisby alkaa ymmärtää paikallista kulttuuria ja hyväksyy teehuoneen rakentamisen. Hän keksii myös hyvän myyntiartikkelin, bataattiviinan, jota aletaan tislata ja myydä amerikkalaisten tukikohtiin.
Teehuoneen avajaisissa eversti Purdy tekee tarkastuksen ja löytää Fisbyn laulamassa serenadia kyläläisille pelkässä kylpytakissa. Fisby on joutumassa sotaoikeuteen viinanmyynnistä, valtion tarvikkeiden väärinkäytöstä ja saarelaisten liian hitaasta amerikkalaistamisesta. Eversti määrää kaikki viinantislaamot ja teehuoneen purettaviksi. Sakini ja muut kyläläiset ovat alkavinaan purkutöihin, mutta todellisuudessa vain piilottavat viinapannut. Silloin Purdy kuulee Yhdysvaltain kongressin aikovan tehdä Tobikin kylästä malliesimerkin suunnitelma B:n toteutuksesta, ja Purdyn on virkansa ja maineensa puolesta käännettävä kelkkansa. Myös Fisbyä juhlitaan sankarina, ja kylän elämä jatkuu entistä ”amerikkalaisempana” teehuoneineen ja geishoineen.
Näytelmä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuun teehuonetta on esitetty monissa suomalaisissa ammattiteattereissa etenkin tuoreeltaan 1950-luvulla.[3][4] Sittemmin sitä on otettu myös harrastaja- ja kesäteattereiden ohjelmistoon.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elokuun teehuone, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 15.12.2014.
- ↑ Shank, Theodore J. (toim.): A Digest of 500 Plays, s. 370. Macmillan, 5. painos 1977. ISBN 0-02-012690-5
- ↑ Julkiset salat: Perse-Arskasta kuoriutuu dementoitunut poliisimestari (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat Extra 28.5.2005. Viitattu 9.10.2014.
- ↑ Turun kaupunginteatteri 1955/56 Elokuun teehuone -käsiohjelma (Arkistoitu – Internet Archive), Antikvariaatti.net. Viitattu 9.10.2014.