Eliza Lynch

Eliza Lynch
Henkilötiedot
Syntynyt	3. kesäkuuta 1835 Charleville, Corkin kreivikunta, Irlanti
Kuollut	25. heinäkuuta 1886 Pariisi, Ranska
Puoliso	Francisco Solano López
Lapset	Francisco Corina Enrique Federico Carlos Leopoldo
Muut tiedot
Merkittävät teokset	Exposicion y protesta
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Eliza Alice Lynch (3. kesäkuuta 1835 – 25. heinäkuuta 1886) oli Irlannissa syntynyt nainen, joka tuli tunnetuksi Paraguayn diktaattori Francisco Solano Lópezin rakastajattarena. López tuli puolestaan tunnetuksi maalleen hyvin verisestä ja epäonnisesta kolmioliiton sodasta. Sodan jälkeen Lynch lähti Paraguaysta ja eli sittemmin Britanniassa ja Ranskassa.

Elämäkerta

Eliza Lynch vuonna 1864.

Nuoruus

Eliza Lynch syntyi Charlevillessä Irlannin Corkin kreivikunnassa 3. kesäkuuta 1835. Perheeseen kuului vähintään kolme lasta, joista Eliza oli vanhin. Isä John Lynch oli katolinen ja äiti Jane Lloyd protestantti. Perheen isä kuoli Elizan ollessa vielä nuori. Äiti meni uusiin naimisiin, mutta Elizan elämän varhaisvaiheista tiedetään muuten vain hyvin vähän.

Paremmin Eliza Lynchin tarina tunnetaan hänen avioliittonsa jälkeen. Lynchin ollessa 16-vuotias vuonna 1850 hän meni naimisiin 34-vuotiaan farmaseutti ja Ranskan armeijan upseeri Xavier Quatrefagesin kanssa. Avioliitto oli moniongelmainen. Eliza oli alaikäinen ja Quatrefages ei pyytänyt lupaa komentajiltaan naimisiinmenoon. Avioliitto ei ollut laillinen niin Ranskan armeijan- kuin siviililakienkaan mukaan. Eliza jätti ensimmäisen miehensä vuonna 1853 ja palasi asumaan äidinsä luokse, joka oli tuolloin Ranskassa.

Paraguayn diktaattorin rakastajatar

Alkuvuodesta 1854 Lynch tapasi Francisco Solano Lópezin. Francisco López oli Paraguayn diktaattori Carlos Antonio Lópezin poika ja hän oli Euroopassa osana diplomaattista lähetystöä, jonka tarkoituksena oli hankkia aseita kotimaahan. Lynch seurasi häntä eri puolille Eurooppaa, jossa he tapasivat valtionpäämiehiä. Vuoden 1854 lopulla pari matkusti Buenos Airesiin. Lynch oli raskaana ja jäi synnytyksen jälkeen aluksi yksin poikansa Franciscon kanssa Buenos Airesiin seuraten Lópezia Asuncióniin Paraguayssa toukokuussa 1855. López hankki Lynchille hupllean asumuksen asuen itse kuitenkin erillään. He saivat sittemmin viisi muuta lasta, Corinnan (1856–7), Enrique Venancion (s. 1859), Fredericon (s. 1860), Carlosin (s. 1861) ja Leopoldon (1862–70). Lapset syntyivät avioliiton ulkopuolella, mutta López tunnusti heidät omikseen katolisen kirkon rekistereissä. Syyskuussa 1862 López nousi isänsä seuraajaksi Paraguayn diktaattorina ja Lynchin yhteiskunnallinen asema kohosi samalla hetkessä.

Lynch alkoi tuoda pääkaupunkiin Asuncióniin ranskalaisia ja italialaisia arkkitehteja ja musiikkiryhmiä. Hän järjesti kansanhuveja, juhlia ja esimerkiksi polkka vaikuttaa edelleen huomattavasti paraguaylaiseen kansanmusiikkissa juuri Lynchin ansiosta. Lynchistä tuli toisaalta myös hyvin rikas miehensä antamilla lahjoilla. Hänen miehellään Lópezilla oli mahtipontisia suunnitelmia Napoleonin tapaan. Tämä johti maata hävittäneeseen kolmoisliiton sotaan Brasiliaa, Argentiinaa ja Uruguayta vastaan vuosina 1864–1870. Sodan aikana ehkä noin 90 % paraguaylaisista miehistä ja 50 % naisista sai surmansa. Lynchiä on usein syytetty miehensä suuruudenhullujen unelmien yllyttämisestä. Toisaalta kun Lópezista tuli kuuluisan vainoharhainen, olisi hänen vastustamisensa saattanut olla vaarallista jopa Lynchille. Sota päättyi käytännössä, kun brasilialaiset joukot saapuivat pääkaupunki Asuncióniin tammikuussa 1869. López, Lynch, heidän lapsensa ja joukko seuraajia pakenivat Paraguayn sisämaahan. Elämä pakolaisena oli äärimmäisen vaikeaa. Lopulta 1. maaliskuuta 1870 brasilialainen ratsuväki oli saanut heidät loukkuun Cerro Corassa lähellä Brasilian rajaa. Seurasi yhteenotto, jossa López ja pariskunnan vanhin poika Francisco kuolivat. Lynch pidätettiin ja vietiin brasilialaisten hallitsemaan Asuncióniin.

Paraguayn sodan jälkeen

Hautarakennus La Recoletan hautasmaalla.

Brasilialaiset miehitysviranomaiset päättivät olla syyttämättä Lynchiä eikä hän menettänyt omaisuuttaan, vaikka monet maan ylimystöperheet tätä vaativatkin. Koska hänellä oli Ison-Britannian kansalaisuus, hänet karkotettiin Eurooppaan. Lynch saapui selvinneiden lastensa kanssa Lontooseen 18. heinäkuuta 1870. Leopoldo kuoli jonkin aikaa Eurooppaan saapumisen jälkeen. Loput lapsensa hän pisti sisäoppilaitokseen Croydonissa ja kävi samalla oikeutta tohtori William Stewartia vastaan. Lynch syytti Paraguayn armeijassa palvellutta Stewartia omaisuudensa kähveltämisestä. Lynch voitti oikeudenkäynnin, mutta Stewart julisti vararikon. Paraguayssa maan uusi hallinto julisti häne lainsuojattomaksi ja takavarikoi hänen vielä olemassaolleet maansa. Aikanaan hän oli omistanut koko maan pinta-alasta noin kolmanneksen.

Presidentti Juan Bautista Gill kutsui hänet myöhemmin useampaan otteeseen vieraana Paraguayhin. Kyseessä oli ilmeisesti juoni, jolla Gill halusi pakottaa hänet paljastamaan Lópezin väitetysti piilottamia aarteita. Lynch ja hänen poikansa Enrique ilmoittivatkin saapuvansa takaisin vastaamaan syyttäjilleen. Heidän tullessaan Asuncióniin 23. lokakuuta 1875 vastassa oli hurraava väkijoukko. Gill kieltäytyi kuitenkin nyt ottamasta häntä vastaan. Sen sijaan hän vaati Lynchiä poistumaan välittömästi maasta "oman turvallisuutensa takia". Lynch ja hänen poikansa matkustivat Buenos Airesiin, jossa Lynch julkaisi teoksensa Exposicion y protesta kertoen elämäntarinansa ja puolustelleen valintojaan.

Sittemmin Lynch palasi Pariisiin. Hän eli hiljaiselämää, kunnes hän kuoli 25. heinäkuuta 1886. Lynch haudattiin Père-Lachaisen hautausmaalle. Vuonna 1961 Paraguayn tuolloinen diktaattori Alfredo Stroessner sai siirrettyä hänet Asuncióniin, jossa hänet julistettiin kansallissankarittareksi. La Recoletan hautausmaalle rakennettiin hulppea hautarakennus. Katolinen kirkko esti hänen hautaamisensa Lópezin viereen.