Eliel Muoniovaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eliel Muoniovaara (1. kesäkuuta 1918[1] Helsinkilähde?24. helmikuuta 1993[1] Helsinkilähde?) oli suomalainen arkkitehti, joka tuli tunnetuksi yli 60 elokuvateatterisalin suunnittelijana. Ensimmäiset niistä olivat Kino Herttua Herttoniemen Erätorilla (1956–1957)[2][3] ja Bio Bristol Helsingin Aikatalossa (1961), joissa hän vastasi koko talon suunnittelusta. Hän suunnitteli myös muun muassa Kluuvikadun Maximin uudisrakennuksen (1974) ja Forumin seitsemän teatterisalia (1985).[4][5] Hänen suunnittelemansa on myös Hakaniemen Metallitalo (1965).[6] Herttoniemeen Muoniovaara suunnitteli 1950-luvulla Erätorin tornitalot ja ostoskeskuksen, jonka yhteydessä hän myös itse asui.[7] Munkkivuoreen vuonna 1956 suunniteltu Ulvilantie 19 -kokonaisuus koostuu useamman arkkitehtonisesti merkittävän rakennuksen kokonaisuudesta[8]

  1. a b Kuolleita suomalaisia. Mitä Missä Milloin 1994 s. 148. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9
  2. Herttoniemeläinen 2014, s. 20–21
  3. Laitinen, Karitta: Helsingin ostoskeskukset – Uutta, modernia ja kadonnutta. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + teknologia 12/2012, s. 83
  4. Uusitalo, Kari & Huhtamo, Erkki: ”Riveistä vuonna 1993 poistuneet”, Elävän kuvan vuosikirja 1994, s. 103. Suomen elokuvasäätiö. ISBN 951-37-1245-1
  5. Salmi, Hannu ym.: Maxim on elävää kulttuurihistoriaa (Arkistoitu – Internet Archive), mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 13.2.2015. Viitattu 27.1.2015.
  6. Kuva 12460 Albumit auki. Viitattu 11.2.2016.
  7. Leena Vallinkoski-Sipilä: Arkkitehtien kaupunginosa (Arkistoitu – Internet Archive) Herttoniemi.fi 20.9.2014. Viitattu 11.2.2016.
  8. Helsingin kaupunginmuseo – Munkkiniemen rakennusinventointi 2003-2005 hel.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]